Ella 100 ja Patti Austin

Kuvat: Vilma Timonen

09.11.2017 15:48


Patti Austin

Kun artistin kummitädiksi mainitaan Dinah Washington ja kummisedäksi Quincy Jones ei ole syytä epäillä etteikö ura suuntautuisi afroamerikkalaisen rytmimusiikin pariin. Patti Austin teki debyyttinsä 4-vuotiaana Apollo-teatterissa ja sai kiinnityksen mainosmusiikkiääneksi. 1969, siis 19-vuotiaana hän levytti ensimmäisen R&B Top 50 singlensä ”Family Tree”. Luonnollinen jatkumo R&B-laulajattaren urakehitykselle oli siirtyä The Great American Songbookin pariin. Hänen lisäkseen näin ovat tehneet vaikkapa Rod Stewart, Ray Charles, Bob Dylan ja vaikkapa Eric Clapton.

Tuo paksu nuottikirja on ehtymätön aarreaitta, jonka Ella Fitzgerald kahlasi varsin perusteellisesti läpi. Kun artisti sitten kaikesta tuosta materiaalista kaivaa tuottajansa kanssa 11 biisiä, niin kyseessä on jäävuoren huipun kärki ja suurin osa materiaalista jää myöhempään käyttöön.

Ella Fitzgeraldin esiintymistä livenä tai youtubesta seuranneena, kiinnittyy huomio laulamisen vaivattomuuden lisäksi siihen miten tärkeää on kontaktin pito kanssamuusikoihin ja tietysti myös yleisöön. Tähti, mutta silti yksi bändistä – asenteella saa säestävältä ryhmältä kaiken tuen. Ella oli aina jotenkin ujo ja kehon kieli esimerkiksi käden liikkeillä oli varsin stabiilia. Itselläni oli mahdollisuus nähdä Ella livenä Kulttuuritalolla 1973. Ellan vierailusta on tallella Matti Poijärven kolmen minuutin haastattelu yle/ elävä arkisto ja hakusanaksi jazzin aatelia Iltatähdessä.

Kun Espoo viime sunnuntaina säesti brittitrumpetisti Gerard Presenceria, jäin kaipailemaan ohjelmistoon kolmimuunteisuutta, nyt sitä oli sitten tarjolla koko rahan edestä. Patti Austin oli ottanut matkaansa luottopianistinsa Olaf Polziehn´in ja sovitukset 12 kappaleesta. 11 oli jo mainitusta toivelaulukirjasta ja sitten yksi originaali, joka tavoittelee paikkaansa sinne.

Espoo Big Band osoitti ammattitaitonsa genrestä riippumatta. Siikasaari-Eskelinen-Saari komppi toimii kuin hyvin rasvattu kolmitahtimoottori ja kun Lenni-Kalle oli mukana niin nelitahti. Homman piti kasassa Ville Vannemaa ja ainoat instrumentaalisoolot soitti Jukka Eskola, molemmat ammattimiehen ottein. Jukan sooloissa on riskinottoa hatunnoston arvoisesti.,

Patti esiintyi varmasti ja valotti kappaleiden välillä niin Ellan elämää, kuin omaansa. Kummankaan elämään ei oikein kuuluneet onnistuneet parisuhteet. – Avioliitto on arkea, mutta häät juhlaa. Kaunis, puku, make-up, diamangeja ja yleisö joka taputtaa ja ihailee. Sitähän on tarjolla joka keikalla.

Balladit tuntuivat uppoavan yleisöön paremmin, kuin alun nopeat. Loppua kohti ääni aukesi ja myös scatti kulki. Tällä kertaa yleisö tiesi jo etukäteen mitä tuleman piti ja sai haluamansa. Tribute-konsertit ja nimekkäät tähdet vetävät, mutta kyllä yleisöltä kaipaisi hieman enemmän seikkailumieltä ja uuden etsimistä ja kuten sanottua klassikoista voi tehdä uusia sovituksia. Ellakin lauloi 60–70-lukujen pop-biisejä, mm. Beatlesia.

Valkoisen salin akustiikka toimi erinomaisesti ja kaikki istuimet löysivät istujansa. Mukavaa oli myös se että aulabaarista ostetut juomat sai ottaa mukaan saliin. Kyllä meilläkin osataan.

Patti Austin ja Espoo Big Band Valkoisessa Salissa 7.11.

Kappaleet:

1. Too Close For Comfort 2. Honeysuckle Rose 3. You´ll Have To Swing It 4. Our Love Is Here To 5. A Tisket A Tasket 6. Miss Otis Regrets 7. Hard Hearted Hannah 8. But Not For Me 9. Satin Doll 10 The Man I Love 11. How High the Moon — 12. Hearing Ella Sing!

Takaisin