Miehet mustissa ja valoisa rumpali

Kuvat: Harri Aavaharju

12.04.2018 14:50


Hassinen ja Mäkynen

– Rumpali ja oikeastaan kaikki muusikot tarvitsevat rakastavia ihmisiä ympärilleen, varsinkin silloin kun ollaan ottamassa ensi askeleita instrumentin haltuunotossa. Asuimme rivitalossa, kun 11-vuotiaana pääsin musiikkikouluun opettelemaan rumpujen soittoa. Perheeni ja taloyhtiön naapurit olivat ymmärtäväisiä ja tukivat harjoitteluani, kertoi Teppo Mäkynen Vuotalon kahviossa ennen keikkaa, kun udeltiin Tepon uran alkuvaiheista. – En paukutellut kattiloita, eikä ensimmäiset kapulat tulleet äitiyspakkauksen mukana, en siis ollut mikään ihmelapsi.

Vuotalon iltapäiväkeikat vetävät hyvin yleisöä ja ennen konserttia järjestettävä rupattelutuokio tekee artistia tutummaksi kuulijoille ja samalla saa taustatietoja siitä, mitä on luvassa. UMO:n kapellimestari Mikko Hassinen on erinomainen haastattelija, joka muutaman johdattelevan kysymyksen jälkeen antaa myös yleisölle tilaisuuden osallistua keskusteluun.

– En juurikaan esiinny omalla nimelläni, vaan käytän tarkoituksella aliaksia, joista viimeisin on 3TM. Minulla on tarve kehittyä ja mennä kohti uutta. En ole harkinnut kaivaa esiin edellisiä kokoonpanoja vaan nyt katsotaan mihin 3TM:llä mennään. Ihailen toisaalta muusikoita, jotka tekevät pitempää kaarta kehittäen omaa juttuaan.

UMO

– Seuraavasta kokoonpanosta minulla ei ole mitään käsitystä. Olen kuin pikkulapsi, joka touhuaa omia juttujaan. Tarkoitus on tuottaa ihmisille iloa. Prosessi on tärkein, matka on kiinnostavampi, kuin lopputulos. En ole solisti, joka on esillä omalla nimellään. On tärkeämpää, että tullaan kuuntelemaan musiikkia, ei muusikkoa.

– Olen yrittänyt tehdä elämäni mahdollisimman helpoksi sillä, että rumpusettini on varsin pieni. Viime aikoina on kyllä tullut roudattavaa lisää, sillä olen lisännyt soittooni elektronista äänimaisemaa, jota tässäkin konsertissa kuullaan. On kuitenkin tärkeää löytää perusrumpusetistä koko ajan uusia soundeja.

Salista esitettiin kysymys.  -Oletko soittanut missään kokoonpanossa toisen rumpalin kanssa, ja jos et ole voisitko kuvitella soittavasi, ja jos voit niin kenen kanssa?  – Perkon Jukalla oli kokoonpano, jossa soitin Jaska Lukkarisen kanssa ja Raoul Björkenheimin toinen rumpali oli Mika Kallio. Molemmat tosi hienoja muusikoita. En varsinaisesti ole innostunut drum battleista. Sibiksellä naapurihuoneessa harjoitteli Mikko Hassinen, jonka kanssa voisin kuvitella tekeväni jotain soittojuttuja yhdessä.

UMO ja Teppo Mäkynen tekivät viime perjantaina keikan GLabissa, joka oli loppuunmyyty. Siellä kahden setin ensimmäinen puolisko koostui big bandille kirjoitetuista klassikkobiiseistä kuten Cute, Stompin At The Savoy ja Four Brothers. Toinen puolisko oli rakennettu Tepon sävellyksien varaan. Vuotalon yhden setin konsertti koostui kolmesta klassikosta ja viidestä originaalista. Tämä kattaus toi esiin sekä solistin, että orkesterin taidot.

Doodlin´ ja Airegin käynnistivät konsertin. Ensimmäiseen basie-typpiseen arriin tyylikkään soolon soitti Seppo Kantonen ja toiseen Olli Ojajärvi ja Mikko Pettinen. Tepon hymyilevä preesens yhdistettynä kevyesti rullaavaan ja ilmavaan komppiin sopivilla iskuilla tutti-iskuilla höystettynä nosti normisuorituksen aivan uudelle tasolle.

Mikko Mustonen, Juho Viljanen, Heikki Tuhkanen ja Aaro Huopainen

Tepon omissa sävellyksissä oli sovittajan tehtävänä löytää niihin uusia elementtejä, joilla esittäminen oli perusteltua. Sointikirjossa oli apuna Tepon sähköiset äänentuottajat.

Kaikuja, suhinaa, toistoja yhdistettynä mallettien kumahduksiin ja orkesterin puhaltajien tuottamat suhinat, venttiilien ja läppien napsahdukset ja pasuunoiden niekut olivat elementtejä, jotka eivät kuitenkaan olleet itsetarkoitus.

Rumpalin osuus oli merkittävä, mutta myös muillekin solisteille oli tarjolla tilaa. Olli Ojajärvi otti ohjakset Universal Four íssa ja Mikko Pettinen Saviourissa.

Model Twon säestys oli varsin vapaasti leijuva. Kaikissa tietysti säveltäjä itse pääsi esille asiaankuuluvasti. Esitykset pitivät yleisön otteessaan.

Ylimääräisessä numerossa palattiin taas perinteellisemmän jazzin pariin. Sidewinder -teema riehaannutti Mikko Mäkisen klarinetilla, Olli Ojajärven tenorilla ja iloisimpana yllätyksenä Mikko Mustosen tuuballa tuomaan oman lisänsä Vellu Halkosalmen tiukkaan arriin.

Kuten jo tuli mainittua, perjantain keikka oli loppuunmyyty ja nyt siis myös Vuotalo. UMO ja solistit kiinnostavat yleisöä. Hyvä niin.

UMO & Teppo Mäkynen, Vuotalo, 10.4.2018 klo 14.00

Maestron työkalut

Biisit: Doodlin; H. Silver/Q. Jones, Airegin; Rollins/B.Hollman, Unseen Beauty; Mäkynen, Model Two; Mäkynen/Hassinen, Saviour; Mäkynen/Lampela, Five New Dukes; Mäkynen/Hassinen, Universal Four;  Mäkynen/ Laurell, Sidewinder; Morgan/Halkosalmi

Kokoonpano: reeds: Olli Ojajärvi, Mikko Mäkinen, Jouni Järvelä, Teemu Salminen, Pepa Päivinen tbs: Mikko Mustonen, Heikki Tuhkanen, Arto Haapainen, Juho Viljanen tpts:Tero Saarti, Mikko Pettinen, Timo Paasonen, Teemu Mattson pno: Seppo Kantonen b: Ville Herrala

Takaisin