Pat Metheny säkenöi yli kaksi ja puoli tuntia

Kuvat: Matti Laipio

18.05.2017 12:58


Pat Metheny ja Linda Oh hyvin toimivassa yhteistyössä

Kitaristi Pat Methenylla on uskomaton taito soittaa pitkiä konsertteja pitkästyttämättä tippaakaan. Hyvin kansoitetussa Finlandia-talossa hänen yhtyeensä soitti tauotta reilut kaksi ja puoli tuntia, mutta yleisö olisi reaktioista päätellen ollut halukas kuuntelemaan pitempäänkin. Paljolti tähän vaikutti Methenyn säkenöivä soitto, jossa hän jatkuvasti kehitteli hienoja melodiakulkuja.

Metheny kävi täällä viimeksi kolme vuotta sitten. Silloin käyneestä yhtyeestä täällä oli nyt vain rumpali Antonio Sanchez. Viime vuonna mukaan tulivat walesilainen pianisti Gwilym Simcock ja Malesiassa syntynyt, Australiassa varttunut ja New Yorkissa jo pitkään vaikuttanut basisti Linda Oh, joka soitti Porissa 2013 Dave Douglasin yhtyeessä.

Metheny kokosi tämän yhtyeen viime vuoden alussa ja on tehnyt sen kanssa useampíakin pitkiä kiertueita. Yleisistä käytännöistä poiketen tältä yhtyeeltä silti ei ole ainakaan toistaiseksi ilmestynyt levyä.

Yhtyeen ohjelmisto eräänlainen läpileikkaus Methenyn koko urasta, sillä mukana on runsaasti kappaleita hänen varhaisvuosiltaan 1970-80-luvuilta, Näitä vanhoja kappaleita ovat Unity Village, James, Farmer’s trust ja Song for Bilbao, jotka hän noina aikoina levytti ECM:lle erilaisten kokoonpanojen kanssa. Hänen 1990-luvun kappaleitaan edustavat taas mm. Have you heard, Always and forever ja Tell her you saw me.

Tämän akustisen yhtyeen kanssa näiden kappaleiden toteutus on tuoreelta kuulostavaa. Toki Metheny itse on jatkuvasti pääosassa solistina, mutta hän saa erinomaisen tuen kitaraa oivaltavalla kuvionnillaan täydentävältä Linda Ohlta, joka itsekin on mainio, melodinen solisti. Samoin Methenyn luottorumpali Sanchez on tässä yhtyeessä tärkeä lenkki. Hän tukee muita notkeasti ja kehittelee myös kekseliäitä, turhaa paukutusta välttäviä sooloja. Pianisti Simcock tuli parhaiten esiin hänen sooloissaan, joissa tuli esiin hänen vankka klassinen taustansa, mikä sooloissa kuului välistä hyvnkin jykevänä orkestraalisena vyörytyksenä.

Metheny on kiistaton virtuoosi, joka soittoonsa on yhdistellyt vaikutteita muiden kitaristien lisäksi myös monilta puhaltajilta Lester Youngista Ornette Colemaniin. Se kuuluu hänen sujuvasti etenevissä sooloissaan, joissa on saksofonisteille ominaisia kehittelyitä. Balladeissa Metheny mainio herkistelijä, joka rakentaa kauniita melodialinjoja.

Konsertissa soitti pääasiassa puoliakustista kitaraa, mutta vaihtoi muutamaan otteeseen umpirunkoisiin soittimiin, joilla hän muunsi soittonsa rockmaiseksi vinguttamiseksi ja jyrisyttelyksi. Pieninä annoksina tämäkin toimi hyvin kokonaisuudessa.

Jostain syystä Metheny raahaa mukanaan tälläkin kiertueella hänelle rakennettua monikaulaista 42-kielistä Pikasso-kitaraa, jolla soittamalla numerollaan hän avasi Finlandia-talon konsertin. Tokihan tuosta järkälemäisestä soittimesta löytyy monenlaisia sointiominaisuuksia, mutta kyllä se silti on ennenkaikkea erikoisuus eikä todellinen käyttösoitin.

Takaisin