Ready, Steady, Go – Vallijamit Taavetissa 

Kuvat: Osku Rajala, Soili Vauhkonen

16.07.2018 13:20


Sonja Lumme

Paahtavan kuuma heinäkuun aurinko porotti pilvettömältä taivaalta lauantaina 14.7.  Taavetin linnoitukseen kapuavaa jazzjanoista kansaa. Veljekset Korhosten luoma, nyt 17. kertaa soitettava Vallijamit, keräsi perinteiseen tapaansa monisatapäisen kuulijakunnan Venäjän keisarikunnan armeijan 1773 – 1803 rakennuttaman linnoituksen muurien sisään.  

Lipunmyynnin jono purkautui torikauppias Helena Ilveksen lupsakkaiden naisten myyntitiskin kautta linnoituksen katsomoon ja soittoestradia ympäröiville vallitasanteille. Myyntitiskin erikoisuuksiin kuului ehdottomasti murean makea suolapala kovaohranen, jolle sipaistiin reilusti voita. 

Itse konsertissa esiintyi tänä vuonna 40 vuotta täyttävä JASO Big Band eli Jazz Society Big Band kapellimestarinaan Ari Jokelainen. Laulusolisteina Sonja Lumme ja Mikael Konttinen. Orkesterin ja solistien yhteistyö sujui leppoisasti mukavien välispiikkien tukiessa kokonaisuutta. 

Luumäkiseuran puheenjohtaja Jorma Uusiheimalan tervetuliaistoivotusten jälkeen konsertti alkoi JASOn tutulla tunnuskappaleella Ready, Steady, Go, jonka jälkeen heittäydyttiin euroviisumuisteloihin Sonja Lummeen myötä. Aloituskappaleena Suomen ensimmäinen euroviisuilu, Laila Kinnusen 1961 laulama Valoa ikkunassa. Sitä seurasivat Lasse Mårtenssonin  aikoinaan esittämä Kaikessa soi Blues, joka sijoittui vuoden 1963 Suomen karsinnan kakkoseksi. 

Euroviisuilu jatkui Sonjan toimesta ja seuraana kuultiin Playboy, jonka Ann-Christine esitti vuonna 1966. Kun kello käy oli Kristiina Hautalan euroviisukappale vuoinna 1968 . Lopuksi hypähdettiin vuoteen 1985, jolloin Vallijamien lavalla nyt esiintynyt Sonja Lumme edusti Suomea kappaleella Eläköön elämä, sijoittuen tuolloin 58 pisteellä yhdeksänneksi. 

Mukavan nostalginen konsertin avaus, joka humoristisine ja asiantuntevine  välispiikkeinen sai yleisön vaipumaan muistojen maailmoihin mainion solistin ja orkesterin esitysten myötä. 

Seuraavaksi lavalle asteli päivän toinen laulusolisti, Pylkönmäen Pavarotti, Mikael Konttinen, joka vei kuuntelijat Soutuvenheellä Kiinaan. Sitten hän hurmasi kuuntelijansa Nat king Colen samettisella Nature Boylla. Olavi Virran aikoinaan taivassfääreihin nostama Hopeinen kuu sai monien muistot tanssilavojen tunnelmiin. 

Setin lopuksi kuultiin vielä Mikaelin ja Sonjan esittämänä Reijo Helismaan sanoittama Sokeripala. Mukavan lempeä päätös hyvälle avaussetille. 

Toinen setti alkoi kesävieraan, ex-taavettilaisen Kari Kivelän mukavalla jutustelulla, jonka jälkeen kuultiin yllätysvetona foxi Takaisin Taavettiin. Sen mainiota sanoitusta lauloivat vuorollaan ja yhdessä Mikael Konttinen, kapellimestari Ari Jokelainen ja trumpettisektion Arto Alaspää… nostalgiaa, mutta samalla karua nykytotuutta. 

Taavetti -muistelon jälkeen palattiin Mikael Konttisen myötä Frank Sinatran maailman; I’ve Got you Under my Skin. Jatkoa seurasi Louis Priman tutuksi tekemällä Just A Gigololla, josta palauduttiin Sinatra-tunnustukselle My Way. 

JASO räväytti ”välisoittona” Moten Swingin, jonka jälkeen Sonja Lumme valloitti lavan Duke Ellingtonin Satin Dollilla. Seuraavana Fats Fallerin Honey Suckle Rose kietoi pauloihinsa ja kun jatkona kuultiin yksi Ella Fitzgeraldin pravuureista, A Tisket, A Tasket, oli jazzhurmos täydellinen.  Ikäänkuin kaupanpäällisena kuultiin vielä hain hampaista eli suomisanoitettu Mack The Knife.

Kun ylimääräisosastossa Mikael ja Sonja lauloivat vielä Beatlesin Cant Buy Me Love ja Frank & Nancy Sinatran tyyliin Something Stupid, jaettiin soittajille perinteiseen Taavetti Swing -tapaan rieskat. Jos ei soittajille soppaa, niin ainakin leipää… 

JASO Big Band soi muheasti, josta iso kiitos Raimo Henrikssonin jälkeen kapellimestarin saappaisiin hypänneelle saksofonisti Ari Jokelaiselle. Puolankalaislähtöinen Jokelainen aloitti oman soittouransa Oulun musiikkilukiossa, josta siirtyi Helsinkiin pop & jazz konservatorioon ja sittemmin Sibelius-Akatemian jazzlinjalle. Eli oppi ei ole mennyt hukkaan, ainakaan Vallijamien JASOn soitantoa kuunnellessa. 

Nyt JASO kuullosti hyvin yhteenhitsautuneelta ja kurinalaiselta. Viimemainitun yhtään häitsemasta bändin hienoa sointia. Kokonaisharmonia ja taimaus toimi erinomaisesti. Myös soolot toimivat nasakasti ja tatsi toimi hyvin. Eli kaikenkaikkiaan hyvää big band soitantoa vanhojen vallien keskellä. 

Oma kiitos hyvästä kokonaisuudesta kuuluu ilman muuta myös kouvolalaiselle Jari-Jukka Nippalalle, joka hoiti tapahtuman äänentoiston. 

Paikalle saapunut yleisö oli saanut jälleen kerran kuultavakseen mainion musiikkiannoksen vanhojen vallien keskellä. Hieno, pienimuotoinen jazzahtava hetki. 

 

Vallijamit 14.7. klo 15.00 Taavetin linnoitus

JASO Big Band laulusolisteinaan Sonja Lumme ja Mikael Konttinen
Ari Jokelainen kapellimestari
Saksofonit: Sonja Virtanen, Juhani Romppanen, Tuomas Sipponen, Olli Jaakkola, Seppo Olkkonen
Pasuunat: Jan Takolander, Erkki Koskimo, Iiro Jaakkola
Trumpetit: Risto Oinaala, Arto Alaspää, Heikki Haimila, Arttu Sipilä
Komppi: Veikko Hakkarainen piano, Jarmo Kannisto kitara, Kari Korpinen basso, Joonas Junttila rummut

JASO Big Bandin 40 -vuotisjuhlakonsertti 7.10.2018 klo 17.00 Savoy teatterissa Helsingissä

 

Matti ja Jussi Korhonen

Tässä yhteydessä on syytä tuoda esiin Taavetti Swingin ja erityisesti veljesten Jussi ja Matti Korhosen ansiokas, reilun neljännesvuosisadan talkootyöpanos suomalaisen jazzin saralla. Ei pelkästään Taavetissa  järjestämiensä jazzkonserttien ja Vallijamien kautta, vaan jazzraporteissaan ympäri Suomea.

Vanhempi veli Jussi  puursi aikoinaan ansiokkaasti mm. Aarno Söderbergin aisaparina VPK:n jazzeja Helsingissä, jonka lisäksi hän piti suosittua Kulkijan päiväkirjaansa Jazzrytmit -lehdessä sen alkukymmenellä. 

Matti Korhonen on puolestaan kuvannut suomalaista jazzelämää liki 50.000 ruudun verran. Hän on kuulunut Jazzrytmit -lehden kantaviin voimiin reilut parikymmentä vuotta, raportoiden konserteista ja festivaaleilta Utösta Kaamosjazziin, poikkisuunnassa Porista – Kolille antaen näin laajaa julkisuutta myös pienemmistä tapahtumista… Kilometri poikineen on taittunut jazzin esiintuonnin vuoksi. .

Kiitos Jussi, kiitos Matti, työpanoksenne on oiva osoitus siitä, että jazzia soitetaan ja se elää myös pienillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea… myös Taavetissa.

 

 

 

Takaisin
Translate »