SUOMI – 100 vuotta parasta musiikkia

Kuvat: Jouko Kirstilä

24.04.2017 08:45


SUMU Big Band With Strings konserttiohjelma

Suomi 100 vuotta itsenäisyysjuhlan kunniaksi turkulainen SUMU Big Band on tehnyt oman juhlaproduktionsa, SUOMI – 100 vuotta parasta musiikkia, minkä yhtye esittää kolmen juhlakonsertin muodossa. Kokoonpano on perustettu jo 1964, mutta nykyisessä big band muodossa se on toiminut vuodesta 2011 alkaen.  Nyt tässä juhlakonserttisarjassa koko on entisestään kasvanut juhlallisemmaksi, sillä isoa orkesteria vahvistaa erillinen parinkymmenen muusikon jousisektio.

Ensimmäinen konsertti pidettiin lauantai-iltapäivänä 22.4. Raumalla. Satamakadulla sijaitseva Rauma-saliin olisi toivonut tulevan enemmän kuulijoita, sillä vain ehkä kolmannes konserttisalin paikoista oli täynnä. Lava oli sitäkin täydempi, sillä SUMU Big Band with Strings http://www.sumubigband.fi/sumu-big-band/ koostui kahdesta isosta orkesterista ja lavalla oli ahtautuneena noin 40 muusikkoa ja viisi laulajaa. Lavalla ei ollut oikeastaan lisäinstrumenteille enää tilaa.

Radio Ramonan haastattelussa 21.4. basisti Jouni Reivolahti sanoi yhtyeen tehneen hurjasti töitä tämän ohjelmiston eteen ja sen onnistumiseksi. ”Kaikki sovitukset ovat uusia ja yksinomaan juuri tälle orkesterille tehtyjä. Orkesterissa soittaa nyt parinkymmenen hengen jousisto, mikä on pari kuukautta hionut osuuttaan esityskuntoon. Orkesteri on todella iso ja siinä on monia uusia jäseniä.  Soittajat eivät sinällään ole tuoneet mitään uutta soitettavaan ohjelmistoon, vaan sisältö on pyritty rakentamaan yhtyeen yhteisten ajatusten pohjalta mahdollisimman mielenkiintoiseksi.  Kun nyt on kysymys juhlaorkesterista, niin ohjelmisto on tietenkin sen mukaisesti saanut juhlavan sisällön.”

”Itsenäisyysteemalla on tietenkin oma osuutensa ohjelmiston rakenteessa. Siihen on valittu kappaleita, mitkä ovat Suomen itsenäisyyden ajalta. Kriteerinä ei varsinaisesti ole ollut mitkään suomalaiset ns. isot juhlateokset.  SUMU on ottanut mukaan sellaisia kappaleita, mitkä ovat olleet oman aikansa parhaita. Toisaalta kuulijat eivät välttämättä ymmärrä ja tiedosta miten paras voidaan määritellä ja miten se tulee esille meidän esityksessä.  Tässä suhteessa määritelmät saattavat olla aika yllätyksellisiä ja niitä voi löytää monenlaisilta eri tasoilta”

Ja totta vie, kriteerit olivat mitä moninaisimpia. Johdannot olivat osin melko pitkiä, joten niitä ei voi alkaa kirjoittaa kokonaisuudessaan tähän konserttiraporttiin, mutta olen yrittänyt koota kaikista kuitenkin jonkinlaisen pohja-analyysin.

Taneli Pyysalo toimi ansiokkaasti konsertin juontajana.

Ohjelman juontajana toimi Taneli Pyysalo, joka esitteli kaikki soitettavat kappaleet lähes juurta jaksaen ja selitti, mitkä ovat olleet ne valintaperusteet, joiden pohjalta joku kappale on omalla alueellaan paras ja näin otettu mukaan konsertin ohjelmistoon. Pyysalo johdatteli kahden setin mittaista konserttia eteenpäin lupsakkaan rennosti ja hauskasti.

Alkupuheessaan Taneli Pyysalo korosti sitä, että lähes kaikki kappaleet ovat nimenomaan sovitettu tälle kokoonpanolle ja näin ollen yleisöllä on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla jotain aivan uutta uniikkia musiikkia vanhoista kappaleista. Niitä ei ole koskaan kuultu aikaisemmin tässä muodossa.

Kappaleiden sovittajina ovat toimineet Pessi Levanto, Vellu Halkosalmi, Jussi Lampela, Erno Tiittanen ja Antti Sarpila. Orkesterin kapellimestarina toimi Rami Koskinen, joka johdatteli mahtavan isoa ryhmää matkan aikana.

Rami Koskinen toimi orkesterin kapellimestarina.

Aloituskappale oli varmasti kaikille hyvin tuttu, vanha suomalainen kansanlaulu, johon sanat oli aikoinaan joskus 1920-luvulla kirjoittanut Väinö Siikaniemi, keihäänheiton olympiamitalisti, runoilija, opettaja ja sanoittaja.  Hänen kynästään ovat syntyneet ensimmäiset suomalaisen levytyshistorian menestysiskelmät, megahitit.

Yksi näistä silloisista savikiekoista myi yli 30000 kappaletta, mitä voidaan pitää aivan valtavana määränä Suomen oloissa oikeastaan minä tahansa aikakautena.  Kappale nousi yli 30 vuotta myöhemmin uuteen kukoistukseen, kun The Sounds -yhtye teki siitä rautalankaversion 1960-luvulla. Kappaleen nimi oli tietenkin Emma.

Emman jälkeen siirryttiin marginaalimusiikin pariin eli jazziin ja kappaleeseen, mitä voidaan pitää Suomen ensimmäisenä jazzmusiikin ääniteenä. Vuonna 1932 sen sävelsi Alvar ”Allu” Kosonen ja sanoitti Matti Jurva. Kappale oli silloin hyvin suosittu, mutta siihen liittyy yksi merkillisyys. Se nousi jälleen listaykköseksi 52 vuotta myöhemmin, jolloin vuonna 1984 se oli Suomen eniten myyty single.

Kappaleen Muistan Sua Elaine uuden sovituksen oli tehnyt Pessi Levanto.

SUMU Big Band with Strings täytti Rauma-salin lavan.

Sitten tuli todellinen sovituksellinen jymypaukku. Kappaletta ei olisi tunnistanut, ellei sitä olisi kerrottu alussa tai jollei nimeä olisi mainittu harvoissa sanoissa soiton ohessa.

Se oli aivan loistavasti revitelty sovitus kappaleesta, jolla on pitkä historia suomalaisessa musiikissa. Kappale on soinut radiossa yhtäjaksoisesti pisimpään kuin mikään muu, 1500 kertaa viiden kuukauden aikana.

Alkujaan kolmesta eri kansanlaulusta koostuva Säkkijärven Polkka on sikermä Säkkijärven alueelta. Sillä on, yllätys yllätys, suomalaisuudesta huolimatta kansainvälistä ulottuvuutta.

Alkusysäyksen kappaleelle antoi Kotkassa syntynyt norjalainen Willy Larsen, joka levytti tämän kappaleen ensimmäistä kertaa New Yorkissa sinne muutettuaan. Vili Vesterinen kuuli tämän Larsenin version ja teki siitä oman kuuluisimman versionsa juuri ennen talvisotaa 1939 Dallapé orkesterin kanssa.

Lisää kansainvälistä ulottuvuutta kappaleen taustalla on tarina jatkosodan aikaisesta Viipurista. Siinä yhdistyi sota- ja kulttuurihistoria ja sen avulla pelastettiin Viipuri sillä kertaa. Syksyllä 1941 jatkosodan alussa ihmiset alkoivat ihmetellä radiosta löytyvää omituista kanavaa, mikä soitti tätä musiikkia tauotta. Kyseessä oli sotatoimi. Viipuri oli vallattu takaisin ja kaupunki oli miinoitettu tietyllä taajuudella toimivilla radio-ohjatuilla pommeilla. Suomalaiset oivalsivat asian ja kehittivät samalla taajuudella suuritehoista häirintää vastatoimena. Tähän toimeen valikoitui hieman sattumanvaraisesti Säkkijärven polkka.

Pessi Levannon sovittava uusi versio oli aivan mahtava SUMUn esittämänä. Soitosta oli aistittavissa sodan henkeä ja melskettä, raastavaa jytinää ja jytkettä SUMUn kitaristin raisujen revitysten ja häiriöäänien vahvistaessa tunnelman autenttisuutta. Tälle voisi hurrata näin jälkikäteenkin.

Jousiorkesterin sellot ja konstrabassot.

”Menetykset sytyttävät tunteita ja tunteesta taiteen kokemisessa on aina kyse”, sanoi Taneli Pyysalo ja se olikin hyvä aasin silta seuraavaan. Suomalaisten suosikkiaiheet iskelmämusiikissa ovat kaipaus ja haikeus, ensin pitää menettää jotain, jotta voisi alkaa kaivata ja olla tyytyväinen.  Kaipuu tähän menetettyyn Viipuriin olikin seuraavan laulun aihe.

Kappaleeseen liittyy yksi suomalaisen levytyshistorian pahin tuotannollinen moka. Toivo Kärki nimittäin Fazerin tuotantojohtajana hylkäsi tämän Erik Lindströmin kappaleen myyntiarvoltaan huonona.

Niinpä kappale meni kilpailevalle levy-yhtiölle Skandialle ja tästä Muistatko Monrepos’n tuli Suomen historian ensimmäinen kultalevy vuonna 1955. Vellu Halkosalmen tekemän sovituksen laulajana esiintyi Elisa Ockenström.

Elisa Ockenström

Suomessa nähtiin 1950-luvun lopulla ennennäkemätön italialaisen musiikin invaasio. Italialaista alkuperää olevat laulut valloittivat puolet listojen kärkisijoista. Ehkä italialaisen iskelmän melodisuus ja mollivoittoisuus viehättivät suomalaisia. Niinhän siinä sitten kävi, että italialaista alkuperää olevasta laulusta tuli nopeasti myös Suomen myydyin levy. Tämä Mauno Kuusiston 1959 laulama käännöskappale Kertokaa se hänelle saavutti hurjan suosion. Se nousi vuoden 1960 helmikuussa listaykköseksi ja singleä myytiin 47000 kappaletta. Se on niin hirveä määrä, että tätä ennätystä tuskin koskaan enää rikotaan. Kuusisto sai myös tästä kappaleesta ensimmäisen mieslaulajan kultalevyn.

Siitä homma irtosi käsistä, perustettiin oma Mauno Kuusisto fanikerho ”The Scandinavian Mauno Kuusisto fun club” ja Åke Lindman ohjasi elokuvan Mauno Kuusiston elämästä ja siitä tuli sitten vuoden 1961 katsotuin elokuva. Jotta ihmettelyn aihetta riittäisi, elokuvassa Mauno Kuusisto oli Mauno Kataja jostain kummallisesta syystä. Se oli kuitenkin menestys, vaikka kriitikot eivät juuri kehuja sille antaneet.

Vellu Halkosalmi oli tehnyt kappaleesta oman sovituksen SUMUlle ja konsertissa taisi laulun esittää kuitenkin nainen, Roosa Lumme.

Roosa Lumme

Mutta vuodet kaiken muuttaa voi. Suomesta on syntynyt kaikesta huolimatta musiikkia myös vientiin. Vientimenestystä syntyi jo vuonna 1965 maailmalla. Säveltäjä Rauno Lehtisen mukaan kappaleesta on olemassa ainakin 92 eri levytystä.

Merkillistä toisaalta on se, että lähes kaikki tunnetaan eri nimillä, tässä niitä muutama, Finnjenkka, Letkiss, Teach Her, La Jenka, Jaakon Jenkka, Jenkka Letkis, Let’s Letkis, Letkis Cha-Cha-Cha, Lapponia Letkis, Letkis Made In Finland, Letkis Finlandese, Letkis The Original Finnish Jenka, Bailamos Letkis ja teknoversio Letkiss dup dup dubi dubi dup. Siis kappaleen virallinen nimi on Letkis.

Ulkomaille tätä kappaletta lanseerasi mm. Abban manageri Stig Andersson. Kappaleesta tuli ykköshitti monissa Euroopan maissa ja jopa Japanissa ja Argentiinassa asti. Letkiksen askeleet opetettiin lähinaapurissamme Neuvostoliitossa ja sitä tanssittiin mm. Punaisen torin vappuhipoissa. Sitten sitä soitettiin kolmen vuoden ajan jossain päin suurta maata ainakin 60 kertaa päivässä.

Orkesteri soitti Pessi Levannon sovituksen instrumentaaliversiona vauhdikkaasti ja matkalla löytyi välillä vähän Apacheakin.

Sitten siirryttiin vielä kovempaan kamaan. ”Suomen eittämättä vaatimattomin iskelmälaulaja”, Tapani Kansa, sai Suomen ensimmäisen virallisen LP-kultalevyn 1971, levystä, mikä oli julkaistu vuonna 1969. Se oli kokoelmalevy nimeltään Tapani Kansa. Koska Tapani Kansa oli jo siinä välissä ehtinyt levyttää uuden LP:n nimellä Tapani Kansa, niin loppujen lopuksi on jäänyt vähän epäselväksi, mistä levystä hän tämän kultalevyn lopulta sai.

SUMU orkesteri jousineen ei kuitenkaan esittänyt mitään näiltä levyiltä. Sen sijaan kuulimme Jussi Lampelan sovittaman potpurin sellaisista kappaleista, jotka Tapani Kansa on itse säveltänyt. Tämä on valikoitunut ohjelmistoon siksi, että Tapani Kansa on saanut sen Suomen ensimmäisen LP-kultalevyn. Lauluihin osallistuivat kaikki viisi laulajaa.

Ensimmäisen setin viimeisenä kappaleena ruodittiin miksi Rauli ”Badding” Somerjoen Paratiisi on mukana ohjelmistossa. Sillä ei ole mitään levytysennätyksiä eikä se ole myydyin, mutta sitä voidaan pitää aikakautemme suosituimpana kappaleena. Se on ollut 2000-luvun alusta Suomen esitetyin kappale. Se soi aivan varmasti jossain päin maatamme edelleen päivittäin. Se on myös Karaoke ravintoloiden käytetyimpiä kappaleita heti alkuillasta ja valitettavasti vielä loppuillastakin. Valitettavasti siksi, että kappale on niin hieno, että se ansaitsisi hieman asiallisempaa käyttöä, jatkoi Taneli Pyysalo.

Kappale on jo yli 40 vuotta vanha, mutta edelleen sen suosio on ollut kasvussa. Se kertoo siitä, että parhaimmat kappaleet eivät vanhene, vaan ne kestävät ajassa, jollei jopa parane iän myötä. Mikä parasta, Paratiisi kulkee mollissa, mutta se on täynnä rakkautta, toivoa ja kaikkea ihanaa.

Jussi Lampela oli tehnyt tähän herkän sovituksen ja laulun esitti Roosa Lumme, muiden laulaessa taustoja.

Toinen setti vei meidät nykyhetkeen

Toisen setin alkuun pohdittiin Hurriganes -yhtyeen merkitystä suomalaisen musiikin sanansaattajana. Yhtye julkaisi Roadrunner -albumin 1974, mikä sisälsi sittemmin legendaariseksi nousseen Get On -kappaleen. Legendaariseksi tämän yhtyeen tekee se, että tämä kappale oli ensimmäinen suomalaisyhtyeen European Pop Juryn voittaja.

Ison orkesterin voimalla rock taipui aivan uudella ja vahvalla tykityksellä saksofonisektion painostavalla menohuumalla. Laulajat eivät kuitenkaan käyttäneet Remun omaa ”esperantoa” laulukielenä.

Laulajaviisikko vas. Sofia Autio, Tuomas Salminen, Elisa Ockenström, Ari Setälä ja Roosa Lumme

Seuraava kappale oli alun perin sävelletty jo 1952. Erik Lindströmin sävellys päätyi kuitenkin muualle, mikä sen alkuperäinen kohde oli, hänen vaimonsa Vuokko. Samana vuonna Armi Kuusela valittiin nimittäin Miss Universumiksi ja sävellys saikin nimen Armi.

Tämä ei kuitenkaan ole syy, miksi se tuli valituksi SUMUn juhlaohjelmistoon, vaan se, että kappale on yhdellä kertaa saanut eniten kuulijoita kuin mikään muu kappale Suomessa.

Suomen kaikkien aikojen TV-ohjelmien katsotuin ohjelma on vuoden 1979 Miss Suomi finaali, jolloin TV:n ääressä oli 3,3 miljoonaa katsojaa. Niinpä tämän ohjelman tunnuskappaleen kuuli näin iso joukko ihmisiä samanaikaisesti, mikä on Suomen ennätys.

Kysymyksessä oli värilähetys ja sen vuoksi varmaan näin suuri joukko ihmisiä oli ainakin osin kokoontunut ”töllöttimien” ääreen. Armi on siis yhdellä kerralla samanaikaisesti eniten kuulijoita kerännyt kappale.

Seuraavaksi siirryttiin porilaisen rockin pariin, koska se on niin suosittua täällä Raumalla, totesi juontaja Taneli Pyysalo pilke silmäkulmassa. Tämä aihe on valikoitunut tähän ohjelmistoon siksi, että 1982 perustettu Dingo on ehkä ensimmäinen suomalaisnuorison sekoittanut bändi. Näitä porilaisbändejä oli muitakin Dingon lisäksi mm. Mamba ja Yö. Dingon musiikkia alettiin soittaa radiossa niin paljon, että tuottajat alkoivat jo puhua iskelmämusiikin kuolemasta.

Dingon suosio oli Suomessa jotain ennennäkemätöntä. Porilaista rockia pidettiin siihen aikaan vahvana, mutta se ei ollut laadun tae. Dingonkin ura oli varsin lyhyt ja kulta-aika päättyi jo 1986, vaikkakin jälkilöylytystä on yritetty myöhemmin useaan kertaa. Tieto lopettamisesta sai valtavaa julkisuutta ja kaikki mediat repivät siitä uutisen. Yllätys uutinen on sekin, että Dingo palaa tänä vuonna alkuperäisessä kokoonpanossa tehden 7 festivaalikeikkaa ja yhden keikan Espanjassa.

Kuinka ollakaan nyt on keskusteltu yhden Yön kappaleen esittämisestä televisiossa. SUMU ja jouset olivat ajan hermolla työntäen kaikki instrumenttinsa tähän soppaan. Pessi Levanto oli sovittanut esityksen porilaisen rockin synteesiksi, seurasi Pori Rock Medley.

Iskelmän kuolema ei sitten toteutunutkaan, vaikka sitä ennustettiin. Pitkänlinjan iskelmämuusikot jatkoivat arkista aherrustaan esiintyen entiseen tapaan. Sitten lanseerattiin uusi festivaali Seinäjoen Tangomarkkinat. Tämä oli onnistunut idea, mikä osoittautui menestykseksi. Erityisesti tangokuninkaallisten valinta ja television mukaan tulo toivat uutta virtaa. Merkillepantavaa on, että tangokisasta huolimatta voittajat ovat urallaan edenneet nimenomaan iskelmämusiikin parissa.

Vuonna 1995 tangokuninkaaksi valittiin entinen ruotsinlaivojen baarimikko Jari Sillanpää, josta kehittyi kaikkien aikojen suosituin kuningas, nimenomaan iskelmätähtenä. Hänen suosionsa näkyy myös levymyynnissä. Hänen ensimmäinen albuminsa, Jari Sillanpää, oli Suomen virallisella listalla kymmenen parhaan joukossa kokonaisen vuoden. Levyä myytiin 270000 kappaletta, mikä on Suomen kaikkien aikojen myydyin albumi.

Tältä levyltä SUMU Big Band with Strings esitti Vellu Halkosalmen version Kassu Halosen säveltämästä ja Veksi Salmen sanoittamasta kappaleesta Kadulla Tuulee.

Sofia Autio ja Tuomas Salminen.

Kun puhutaan menestyneimmistä kappaleista, niin yleensä kyse on myytyjen levyjen määrästä. Tämä tapa ei oikein toimi enää nykyään, kun levyn myyntikään ei toimi entiseen tapaan. Levyjen myynti on siirtynyt verkkoon ja levyntuottajien on keksittävä uusia ansaintatapoja.

Seuraavaksi soi kappale, mikä on saanut eniten Teostokorvauksia ulkomailla. Kappale syntyi hyvin nopeasti sound checkin yhteydessä, mutta osoittautunut niin vahvaksi, että se ponnahti Saksan ja Uuden-Seelantin singlelistan ykköseksi ja siitä tehty videokin oli MTV:n soitetuin videokappale ja se myi Suomessakin kultaa.

Tämä on The Rasmus -yhtyeen In the Shadow, jonka lauloi Sofia Autio.

Suomi ei ole oikein hyvin pärjännyt Euroviisuissa, 1965 0 pistettä, viimeinen, 1968 1 piste, jaettu viimeinen sija, 1978 2 pistettä, 1982 0 pistettä, 1992 4 pistettä, viimeinen, 1994 11pistettä, Bye Bye Baby, 1996 9 pistettä, viimeinen, 2003 ei osallistuttu, 2006 292 pistettä. Eiköhän soiteta tämä kappale, totesi juontaja Taneli Koskinen lopuksi.

Lordin voittokappale Hard Rock Hallelujah, oli tuolloin kilpailun aikaan mielestäni kehnoa metallinmakuista noisea ja voitto oli ainakin itselleni täysi mysteeri.  Nyt, kun kuunteli SUMUn ja jousien omaperäistä sovitusta tästä, niin voin vain todeta, että kappale todellakin tuntui hyvältä.

Ari Setälä

Yleisön suosionosoitusten saattelemana yhtyeet eivät päässeet lähtemään lavalta. Sitä varten, erinomaisen konsertin päätökseksi, varastossa tuntui olevan vielä yksi reipas kappale, Tää on parasta just nyt, sopivasti juhlakonsertin aihepiiriä sivuten.

Päälaulajana tässä lopetuksessa esiintyi Ari Setälä kiskaisten koko yleisön mukaan kovaan menoon. Rivakkaan vauhdikkaaseen svengiin oli mukava lopettaa.

Kun soittajia oli lavalla paljon, niin ison orkesterin soundikin oli mahtavan pauhaavaa, kuin ukkoslintu olisi jyrännyt estradilla. Nyt voitiin puhua todella isosta soundista, mikä soi samalla kuitenkin kauniin antoisasti.

Painotukset nousivat isoon rooliin. Jouset saivat aikaan yhtenäisen huumaavan piikin, johon Sumun soittajat vastasivat ”isolla kädellä”. Jos Clarke-Boland Big Band teki nuoreen jazzin kuuntelijaan vaikutuksen yhtenä mahtavimmista ison orkesterin pauhukokemuksista aikanaan 1960-luvulla, niin nyt voisi hyvällä omallatunnolla jatkaa, että kyllä suomalaisittainkin homma osataan ja on osattu.

Kaikkien hyvän musiikin ystävien kannattaa lähetä mukaan, sillä ohjelmisto kattoi suomalaisen musiikin historiaa itsenäisyyden alkuajoilta lähtien tähän päivään asti. Mukana oli nuorisomusiikkia, musiikkia kultaiselta 60-luvulta ja kappaleita suomalaisen musiikin ensilevytyksistä, tilastoykkösiä, kaikkea, mikä oli parasta juuri nyt.

Konsertista löytyy jokaiselle jotakin, joten ne joilla on mahdollisuus, niin kannattaa lähteä kuuntelemaan SUMU With Strings -konserttia kahdelle viimeiselle keikalle.  Salon konsertti olikin heti sunnuntaina 23.4. Kulttuuritalo Kivassa ja se ehti mennä ennen tämän kirjoituksen valmistumista. Vielä on kuitenkin yksi mahdollisuus, konsertti Turussa Sigyn-salissa keskiviikkona 26.4. klo 19.00. Sinne ehtii vielä.

Kannattaa myös huomioida se, että SUMU tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn Suomen sotien veteraaneille, heidän puolisoilleen, leskille ja lotille. He ovat ihmisiä, joiden ansiosta me voimme nyt juhlia.

Rauma, Rauma-sali, lauantaina 22.4.
16.00 SUMU Big Band with Strings

Takaisin