UMO soitti Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -levyn ja much more

Kuvat: Harri Aavaharju

03.11.2017 20:53


Umo on stage

UMO:n kahden keikan sessio perustui 50 vuotta täyttäneeseen Beatles-yhtyeen albumiin. Konserteissa soitettiin albumin biisit ja myös joitakin jotka jäivät siltä valitettavasti pois. UMO oli jälleen uuden ohjelmiston parissa, niin kuin nimi jo edellyttää.

”Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band” on The Beatlesin 1. kesäkuuta 1967 julkaisema albumi. Levyä pidetään yleisesti yhtenä popmusiikin historian merkittävimmistä julkaisuista ja monesti sitä pidetään yhtyeen magnum opuksena. (W)

Brittiläinen multi-instrumentalisti, säveltäjä ja sovittaja Django Bates (s. 1960) on sovittanut albumista jazzversion neljän eurooppalaisen big bandin tilaamana: UMO, ruotsalainen Norrbotten Big Band, tanskalainen Danish Radio Big Band ja saksalainen hr-Bigband. Uusi sovitus sai kantaesityksensä viime lokakuussa Frankfurtin jazz-festivaalilla hr-Bigbandin ja Batesin toimesta, ja albumi julkaistaan heinäkuussa. (UMO)

Timo, Mikko, Tero ja Teemu

Django Bates kertoi kuulutuksissa haluavansa esittää konsertin alkuperäistä ideaa kunnioittaen yhtenä pötkönä, mutta se ei onnistunut, sillä oikeat aplodit ja nuottien vaihto ständillä keskeyttivät kokonaisuuden, kuitenkaan aiheuttamatta mitään haittaa, ehkä oli hyvä vetää välillä happea, sen verran kovaa oli kyyti.

Sooloja soittivat vuorollaan Olli Ojajärvi ja Teemu Salminen tenoreilla, Pepa suurella ja mahtavalla bassosaksofonilla, Jouni Järveläkin lurautti klarinetilla jotain, kuten myös Mikko Mäkinen. Lopussa – Mikko Pettinen täytti ilmatilaa vapaamuotoisesti.

Albumi vaikutti voimakkaasti popmusiikin kehitykseen. Progressiivinen rock on saanut innoitusta albumista. Sekä levy, sen tuottaminen että kansi on palkittu useita kertoja. Levy on säännöllisesti kärkisijoilla valittaessa historian parhaita populaarimusiikkilevyjä. (W)

Sgt. Pepperin tekemiseen käytettiin yli 700 studiotuntia, jotka veivät yhtyeen ajasta kaikkiaan 135 päivää. (W)

– Harjoittelimme näitä biisejä kaksi päivää ja sitten teimme nämä kaksi keikkaa, ensimmäisen Järvenpäässä ja toisen täällä Savoy-teatterissa, kertoili trumpettisektio yhteen ääneen.

McCartneyn ”Penny Lane” äänitettiin tammikuun 1967 puoliväliin mennessä. Kappaleita ei kuitenkaan otettu Sgt. Pepperille, vaan se julkaistiin singlenä jo helmikuussa 1967. Tuottaja George Martin katui myöhemmin kappaleen poisjättämistä albumilta. (W)

Django Bates oli George Martinin kanssa ilmeisesti samaa mieltä ja siksi hän oli lisännyt Penny Lanen uuteen kokonaisuuteen. Teemu Mattsson soitti loisteliaasti piccolo-trumpetilla soolon, jonka Paul McCartney päätti lisätä viime hetkellä levytykseen. New Philharmonic Orchestran trumpetisti Dave Mason sai 27 puntaa, eli paikallisen muusikkojen liiton taksan mukaisen palkkion soolosta, jota Suomessa ovat kopioineet ainakin Erkki Karjalainen ja Esko Heikkinen ja nyt siis UMO:n lead-trumpetisti.

Albumin päättävä ”A Day in the Life” on Lennonin ja McCartneyn yhdessä kirjoittama laulu, joka äänitettiin tammi–helmikuussa 1967. Kappaleen päättää pianon voimasointu, jonka soittavat kolmella pianolla yhtä aikaa Lennon, McCartney, Starr ja Mal Evans. (W)

Martin Dahl vauhdissa

Nyt voimasoinnun soitti Djangon lisäksi laulusolistina häärinyt Martin Dahl.

Intialaisvaikutteinen ”Within You Without You on Sgt” on Pepperin kakkospuolen avauskappale. Se on albumin ainoa George Harrisonin tekemä kappale. (W)

Nytkin esitys oli intialaisen kuuloinen toisen kitaristin soittaessa sähköviulua ja Djangon keyboardista tuli tablaa ja hiblaa.

Abbey Roadin uusimman studioteknologian mukana tulleet monipuoliset menetelmät tarjosivat yhtyeelle loputtomasti mahdollisuuksia rikkoa pop-musiikin tekemisen raja-aitoja.

Kaikulaitteiden ja efektikoneiden luova käyttö yhdistettynä eri soittimiin tuotti mielenkiintoisen soundimaailman, joihin Beatles onnistui lisäämään monia vaikutteita eri musiikkilajeista, kuten klassisesta ja aikakauden vakiintuneita rajoja murskaavasta avantgardistisesta musiikista, sekä myös varietee-taiteesta.

Abbey Roadin studioiden hienoista laitteista huolimatta McCartney sen enempää kuin Lennonkaan eivät olleet täysin tyytyväisiä käytössään olevaan neliraitatekniikkaan, jonka avulla oli vaikeaa toteuttaa Beatlesin visioita ja ideoita. Tuottaja George Martin piti koko äänityssessiota ”painajaismaisena aikana”. Yhtye halusi Sgt. Pepperillä kaiken kuulostavan erilaiselta, ja sen eteen nähtiin paljon vaivaa.

Mikrofoneja laitettiin puhallinsoittimien sisään ja lauluosuuksia peiteltiin erilaisilla kaikuäänillä, jotka kierrätettiin Hammond-urkujen kanssa käytetyn pyörivän Leslie-kaiuttimen kautta. Erityisesti Lennonin oli vaikea saada päästään ulos niitä kaikkia ääniä, joita hän olisi halunnut levytyksessä käyttää. (W)

Django Bates tuntui saaneen päästään ulos paljon enemmän kuin alkuperäisen levyn tekijät. Alkuperäistä kunnioittaen ja uusia herkkuja siihen lisäten.

Ulkomaiset vieraat

Sgt. Pepper on vielä vuonna 2017 Britannian kaikkien aikojen myydyin studioalbumi. Britanniassa albumia on myyty 5 miljoonaa kappaletta ja koko maailmassa 13 miljoonaa.(W)

Konsertin loppuun Django oli valinnut vielä All You Need is Loven, joka on myös Magical Mystery Tour –albumilta.

Djangon kokonaisuus oli parempi kuin aikanaan julkaistu vinyyli. Yksi syy on varmaan se, että CD:lle mahtuu kaikki ne biisit, jotka tekijät olisivat sinne alun perin halunneet.

UMO hoiti oman osuutensa ammattimiesten tavoin ja vierailijat vastasivat instrumenttiensa lisäksi moniäänisestä stemmalaulusta. Martin Dahl on Tanskan ”Pepe Willberg”.

Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band: With a Little Help from My Friends, Lucy in the Sky with Diamonds, Getting Better, Fixing a Hole, She’s Leaving Home, Being for the Benefit of Mr. Kite!, Within You Without You, When I’m Sixty-Four, Lovely Rita, Good Morning Good Morning, Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band (Reprise), A Day in the Life Penny Lane, Strawberry Fields, All You Need is Lóve.

Esiintyivät: Django Bates, piano, orkesterin johto, Martin Dahl, laulu, Stuart Hall, kitara, Jonas Westergaard, basso, Peter Bruun, rummut, Robert Luft, kitara
ja UMO Jazz Orchestra

Jutun lainauksia: W = Wikipedia, UMO = konserttiesite

Takaisin