Pentti Lasanen juhlii

Kuvat: Matti Korhonen

18.08.2016 09:46


Pentti Lasanen

– Jazzissa on kaksi tärkeää perusasiaa, kolmimuunteisuus ja bluenotes. Asteikossa ei ole vain kaksitoista ääntä vaan ainakin seitsemäntoista.

Näille peruselementeille on rakentunut Pentti Lasasen ura, jonka eräs huipennus on Savoy-teatterissa 5.9. kello 19.00 järjestettävä konsertti.

Olen ollut yhdellä Pentti Lasasen luennolla joskus 70-luvulla Sibelius Akatemiassa, soittanut yhden keikan hänen kanssaan Valkealan Repoveden kansallispuistossa, vaihtanut ajatuksia lähinnä saamapuolella ja kuunnellut hänen haastattelunsa YouTubessa (JAPA/24.11.1992 Jukka Haavisto) ja näiden perusteella mieleeni on kiteytynyt Pentin jazzfilosofia. – Perinne pitää tuntea ja sitä perinnettä hän on siirtänyt viime aikoihin asti mm. BigSwing Bandissa soittaville nuorille muusikoille.

Pentti Lasanen Imatra Big Band Festivaaleilla

Pentti Lasanen Imatra Big Band Festivaleilla

Pentti syntyi Kotkassa 1936. Kotkasta, tuosta suomijazzin kehdosta muutto Viipuriin kolmen vuoden iässä ja edelleen sotalapsena Ruotsiin loivat pohjan musiikin tekemiselle. – Kolmimuunteisuus on tärkeää, ja siinä se ero, jenkka on kaksi- ja hambo kolmimuunteinen.

Ruotsissa lapsena kuultu Bob Crosbyn High Society– klarinettisoolo ohjasi Pentin instrumenttivalintaa. Siitä heräsi kiinnostus ensin klarinettiin ja sitten saksofoniin. – Ainoa tutkintoni on huilun 1.-kurssi Sibelius-Akatemiassa.

Ulkopuolisena tarkkailijana lisäisin tuohon Pentin kahteen tärkeään peruselementtiin soundin Pentin sanoin.  – Coltrane sanoi joskus, että Earl Bostik se vasta oli saksofonisti. Meillä häntä pidettiin viihdesaastana.

Pentin musiikin tekemisen soundin tuntee aina kun taiteilijaa kuulee, oli kyse sitten fonista, laulusta tai klarinetista. Alttofonin, tenorin ja klaran svengi ja lauluäänen tunnistettavuus nousee esiin niin Lasaset, kuin Four Cats-yhtyeissä, Radion Tanssiorkesterissa ja tietysti myös soololevyillä.

– Olen laiska, lähtöpiste on tärkein, ei seurauksien analysointi. Minulla ei ole ollut varsinaisia opettajia. Tärkeä henkilö oli Sten Ulander, joka teki biisejä salanimellä Ensio Kosta. Hän sai big bandin soimaan aivan eri tavalla kuin muut kirjoittajat. Hän sanoi että kaikki oleellinen tapahtuu avaimenreiän ympärillä, siis pianon. Lopun voi sitten kirjoittaa siihen päälle. Some Of These Daysin soolon aloitan aina Putte Wickmannin pick upilla.

– Soitto ei tapahdu nuoteista vaan tärkeintä on mielikuva. Ensin pitää kuunnella ja sitten vasta soittaa. Sibelius-Akatemian jazz-osaston tärkein tehtävä olisi opettaa blues-traditiota, ei sitä kuinka monta ääntä tahtiin voi soittaa. Kun kysyin eräällä luennolla miten monta ääntä tahtiin mahtuu, joku sanoi kvintoli ja joku septoli. Kyse on siitä onko jako ra-ta, ra-ta vaiko tsu-pa-da tsu-pa-da. Ei soittajan paremmuutta mitata äänten määrällä.

Pentti Lasanen ja trumpetti

Pentti Lasanen ja trumpetti

– Kun soitin Sarpilan Antin ja Bob Wilberin kanssa, joku sanoi että olen maailman paras chicago-tyylin tenoristi, en vain itse tiedä miltä sellainen kuulostaa. Jos soitat jazzia helpon kuuloisesti, siis tekniikka on hallussa, sanotaan, että soitat heppoisesti. Takana on oikeasti hirvittävä määrä harjoittelua.

– Tein ensimmäisen keikkani 3-vuotiaana laulamalla Viipurissa maitokaupassa ja sain karkkia palkaksi. Ensimmäinen jazzkeikka 15-vuotiaana oli rumpali Harry Aaltosen kanssa, bassoa soitti Aaro Söderberg ja trumpettia Risto Hämeen-Anttila. Lurittelin jazzkappaleiden päälle soittokunnan merimiesvalsseista tuttuja klarinettikulkuja. Siitä se alkoi ja keikkoja tuli lisää.

Pentti Lasanen soittaa huilun, klarinetin, altto- ja tenorisaksofonin lisäksi myös trumpettia.

– Olin mukana Ronnie Kranckin yhtyeessä ennen armeija-aikaa. Kun pääsin lomalle Haminasta Helsinkiin, menin Tavastialle kuuntelemaan bändiä ja mun paikalla istui Lil Jörgen Petersen.  Silloin huomasin, että on syytä keskittyä enemmänkin puupuhaltimiin. Meistä tuli Jörgenin kanssa tosi hyviä kavereita. Soitimme yhdessä dixielandia mm. Jazzviikingit-yhtyeessä.

Juhlakonsertissa esiintyvät Markku Johansson, Seppo Hovi, Pekka Sarmanto, Kepa Kettunen, Minna Lasanen, Four Cats (Esa Nieminen, Kai Lind, Timo Turpeinen), The Great Helsinki Swing Big Band johtajanaan Antti Rissanen. Kyseessä on kaikkien aikojen juhlakattaus Classisen Jazzin konserttikalenterissa

– Tietenkin on huoli että muusikoita koulutetaan liikaa. Pitää oppia myymään ja markkinoimaan itseään. Se ei ole helppoa. Ammattini on soittaja, sovittaja, säveltäjä, kirjoittaja, laulaja, orkesterinjohtaja, ohjelman myyjä…

Kaikki, jotka arvostavat Pentin tekemistä ovat tavattavissa 5.9 Savoy-teatterissa.

Takaisin