”Perinteisen New Orleans jazzin hengessä”

Kuvat:

08.01.2014 08:18


Birger´s Ragtime Band

Birger´s Ragtime Band (BRB) julkaisee uuden CD:n ke 29.1.2014 klo 18.30 Teatteriravintola Kahdessa Kanassa Helsingissä. Levyllä on mukana myös bändin uusi laulusolisti Annika Cleo. Maestro itse on tuottanut Robert de Godzinskyn äänittämän uutuuden, jonka nimi on “In the Spirit Of Traditional New Orleans Jazz”

BRB esiintyy levyllä kokoonpanossa: Birger Lindström (lead, cl), Robert de Godzinsky (p, voc), Jukka Järvelä (bjo), Philip Hedlund (bjo, voc), Jussi Sipilä (b) ja Sven-Erik Krogius (d, washboard). Levy sisältää sekä perinteisiä jazzstandardeja kuten ”Some Of These Days” että muutakin musiikkia kuten ”Kaunis on luoksesi kaipuu”.

Annika Cleo

Annika Cleo

Ruotsalaissyntyinen Annika Cleo (ent. Hultman) on lahjakas ja monipuolinen laulaja. Hänen virkeän kiehtova äänensä sopii hyvin myös New Orleans jazziin. Annika on tehnyt yhteistyötä mm. UMO Jazz Orchestran, kitaristi Larry Coreyllin ja Ulf Johansson Werren kanssa.

– Halusin saada mukaan niin iloa kuin surua ja muita tunteita samalle levylle. Dixiekappaleethan ovat yleensä iloisia, mutta ”Kaunis on luoksesi kaipuu” on aika surullinen kappale, tarkentaa Birger Lindström CD:nsä sanomaa. – Lisäksi halusin kokeilla kuinka erilainen rakenne ja soinnutus sopii perinteiseen New Orleans-jazziin (esim. suomalaiset kappaleet).

– Olen ollut erityisen kiinnostunut 1800-luvun lauluista kuten esimerkiksi ”Lähteellä”; sen musiikin fiiliksestä, soinnutuksesta ja rakenteesta. Lopuksi halusin katsoa olisiko jazzin kehitys voinut olla erilainen, New Orleans jazzista suoraan be-bopiin tai esim. cool jazziin.

– Tein siksi kappaleen ”Oh Wendell, Play Your Golden Horn”, jossa soinnutus on aika bebop-mainen, ehkä jopa hieman tangomainen, Toivo Kärjen perintöä. Kuulemani mukaan Kärki halusi soittaa jazzia, mutta joutui elättämään itsensä tangoilla, joihin pisti jazzsointuja ja muita jazzelementtejä.

Birger Lindström

Birger Lindström

Jazzopit levyjä kuuntelemalla

Helsingissä syntynyt Birger Lindström (s. 1947) on siviiliammatiltaan kemisti. Hän kiinnostui jazzista 1950- ja 60-lukujen taitteessa, jolloin Euroopassa elettiin suurta dixieboomia.

– Olin otollisessa iässä, kun Dutch Swing College Band, Mr. Acker Bilk, Chris Barber, Kenny Ball, Papa Bue´s Viking Jazz Band, DDT Jazzband sekä tietenkin Louis Armstrong olivat suosittuja ja soittivat kaikenlaisia kappaleita dixietyylissä. Tätä musiikkia soitettiin siellä, missä nuoriso kokoontui tanssimaan.

– Nuoruudessani ei ollut jazzmusiikin opetusta ainakaan Tammisaaressa missä asuin. Aloitin viulunsoiton oppitunnit 7-vuotiaana ja pääsin vähitellen soittamaan paikalliseen orkesteriin, joka pääasiallisesti soitti kaikenlaista klassillista musiikkia. Halusin kuitenkin soittaa jazzia ja ostin klarinetin noin 13-vuotiaana. Opettelin soittamaan jazzia kuuntelemalla levyjä.

– Aloitin esiintymiset jo aivan pienenä, en muista enää ensimmäistä keikkaani. Perustin oman bändin heti kun olin saanut klarinetin. Mitä en silloin osannut soittaa klarinetilla, soitin viululla. Meillä oli aika paljon tanssikeikkoja, ei vain kouluissa, vaan myös monissa tanssipaikoissa Läntisellä Uudellamaalla.

– Bändillä ei oikeastaan ollut nimeä, vain ”Lindströmin orkesteri”. Soitimme niin paljon jazzia kuin vain yleisö kesti. Loput olivat sitten valssia, tangoa, jenkkaa yms. Tämä orkesteri lopetettiin kun pääsin ylioppilaaksi ja lähdin Turkuun opiskelemaan syksyllä 1967.

OTJB, Birger Lindström (vas.), Seet Jaakola, Pertti Mustonen,Tinde Peltoniemi ja Pekka Sarmanto

OTJB, Birger Lindström (vas.), Seet Jaakola, Pertti Mustonen,Tinde Peltoniemi ja Pekka Sarmanto

– Turussa perustin Philip Hedlundin kanssa bändin, jonka nimi oli ”Svin för pärlor jazzband” eli suomeksi ”Sikoja helmille”. Keikkoja oli paljon erilaisissa opiskelijapaikoissa sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Teimme kolme CD-kasettia ja olimme mukana parilla LP-levyllä. Omaa levyä emme kuitenkaan tehneet. Jossain vaiheessa bändin nimi muutettiin ”Boo Boo Jazz Bandiksi”.

Birger Lindström lähti vuonna 1982 Lundiin ja perusti siellä bändin nimeltä ”Groveyard Groovers Jazz Band (GGJB)”.

– Sielläkin soitimme opiskelijapaikoissa, mutta oli myös paljon muita keikkoja jazzfestivaaleilla sekä erilaisilla jazzklubeilla kuten Stampenilla Tukholmassa, Jazzhusetilla Göteborgissa, Hot House-klubilla Malmössä.

GGJB soitti Stampenilla useita vuosia säännöllisesti kerran kuussa. Orkesteri voitti Ruotsin mestaruuden (Swedish Open i Gladjazz) vuonna 1987. Edellisenä vuonna Birger Lindström sai solistipalkinnon samassa kilpailussa.

ADS, Alvi Leppälä (vas.), Jussi Sipilä, Birger LIndström, Cajus Lindroth ja Jyrki Leppälä

ADS, Alvi Leppälä (vas.), Jussi Sipilä, Birger LIndström, Cajus Lindroth ja Jyrki Leppälä

– Palasin Suomeen vuonna 2000 ja vähitellen löysin uusia soittokavereita. Olin mukana Alvi’s Dixie Stomperseissa (ADS). Kuuluin kolme vuotta Old Time Jazz Bandiin (OTJB). Olen vieläkin mukana Reine Rimónin bändeissä Hot Papas ja Creole Kings, Gregg Staffordin Helsinki Jazzhoundeissa, Wendell Bruniouksen New Orleans Jazz Ensemblessä sekä New Orleans Rhythm Gangissa. Keväällä 2011 perustin oman bändin, Birger’s Ragtime Band.

Birger Lindströmin mielestä jazzin salaisuus on ”svengi ja vapaus”.

– ”It don’t mean a thing if it ain’t got that swing”. Vapaudella tarkoitan, että tyylin raameissa periaatteessa saa vapaasti improvisoida mitä vain tulee mieleen.

Takaisin