Tiranan ainoa jazzklubi on nyt soittokiellossa

Kuvat: Matti Laipio

10.10.2016 12:19


Gnt Rushi Skenan pianossa. Seinällä mm Dexter Gordon.

Takavuosina Helsinkiä ja Albanian Tiranaa yhdisti, että eurooppalaisista pääkaupungeista ne olivat ainoat, joista puuttui jazzklubi. Albanian suhteen se olikin ymmärettävää, sillä maan tiukkapipoisen politiikan takia aina 1990-luvun alkuun asti jazziin soitto saattoi viedä vankilaan.

Nyt jazzia voi soittaa vapaasti, mutta ainakin tällä hetkellä Tiranan elävän jazzin tilanne on on kehno. Ainoan hengissä olevan klubin toiminnan on lamauttanut yläpuolella asuvan vanhan rouvan kaupungilta hakema soittokielto.

Internet lupaa todellisuutta enemmän Tiranan klubitilanteesta. Sieltä hakusanalla ”tirana jazz clubs” löytyy useitakin paikkoja. Mutta paikan päällä paljastuu, että nuo netistä löytyvät klubit ovat vuosia sitten kupsahtaneita. Niiden tiloissa on nykyään toisenlaista toimintaa.

Mutta maan entisen julman diktaattorin Enver Hoxhan kotipalatsista muutaman korttelin päässä sijaitsevan Andon Zako Cajupi-kadun varrella sijaitsevan Skena-Jazz Clubin kohdalla tärppää. Paikan ovet ovat auki jo iltapäivällä. Pianon soitto kuuluu kadulle. Siispä sisään tiedustelemaan.

Skena on auki ilman livemusiikkia.

Skena on auki ilman livemusiikkia.

Sisätila on viihtyisäksi sisustettu pieni kahvila. Jazzin suuruuksien kuvia on runsaasti seinillä. Pianoa soitteleva herrasmies paljastuu paikan omistajaksi Sokol Sejdoksi, joka kertoo olevansa varsinaisesti saksofonisti ja viittaa pianon vieressä olevaan fonilaukkuun.

Ryhtyessäni kyselemään klubista ja Albanian jazzin tilasta Sokolin englanninkielen taito paljastuu siksi rajalliseksi, että hän ehdottaa. että jospa hän soittaisi paikalle pianistin, joka osaa myös paremmin kieliä. Pianistille sopii parin tunnin kuluttua. Lupasin palata silloin takaisin.

Sokolin paikalle pyytämä pianisti on nelissäkymmenissä oleva Gent Rushi, joka kertomansa mukaan on ollut parikymmentä vuotta maan jazzkuvioissa.

Jazzia vasta neljännesvuosisata

– Meillä voitaisiin sanoa jazzin alkaneen vuonna 1990. jolloin kommunistinen diktatuuri kukistui. Sitä ennen jazzin soitto oli suorastaan vaarallista. Se oli kiellettyä, kuten moni muukin asia maassamme. Vääränlaisen kulttuurinkin  harrastaminen saattoi viedä vankilaan.

– Vaikka maamme oli hyvin suljettu, toki me nyt jotain tiesimme siitä mitä muualla tapahtui. Meillä ei ollut levyjä, mutta esimerkiksi saatoimme viritetyillä antenneilla katsella jugoslavilaisia tv-kanavia, jotka tarjosivat myös jazzohjelmia, Gent kertoo.

Hän on opiskellut klassista pianonsoittoa, samoin säveltämistä. Jazzin suhteen hän on itseoppinut.

– Meillä ei opeteta jazzia vieläkään missään oppilaitoksessa. Siksi meidän on ollut pakko hakea osaaminen muuta kautta.

Omikse soittoesikuvikseen hän nimeää Bill Evansin ja Michel Petruccianin.

-Säveltäjänä Thelonious Monk on mielestääni merkittävin jazzissa. Mutta silti Bach on minulle säveltäjistä suurin. Hänen Das Wohltemperierte Klavier on uskomattoman hieno teos.

Hyvin hän tuntuu tuntevan pohjoismaisenkin jazzin. Todisteeksi hän pudottelee monia nimiä, joita hän arvostaa. Esbjörn Svensson on yksi tällainen.

Pianon lisäksi Gent soittaa erilaisten sähköisten koskettimien lisäksi myös haitaria.

-Pidän todella paljon haitarista. Yksi kokoonpanoistani on trio, jossa soitan haitaria basistin ja rumpalin kanssa. Haitari sopii pianoa ehkä paremmin etnissävyiseen jazziin, jollaista meillä aika paljon soitetaan.

Gent samana iltana tv-ruudusta kuvattuna

Gent samana iltana tv-ruudusta kuvattuna

Gentilla on erilaisia kokoonpanoja duosta big bandiin. Se on lähinnä työpajahanke, jossa hän myös soitattaa sävellyksiään ja sovituksiaan.

– Albanian jazzkenttä on aika pieni, muusikoita on aika vähän. Myönnettävä on, että meitä pienemmässä naapurissamme Kosovossa jazz on vahvemmassa asemassa ja siellä monia todella hyviä nuoria muusikoita.

Gent itse on soittanut jonkun verran myös ulkomailla, enimmäkseen balkanilaisissa lähimaissa, mutta myös Keski-Euroopassa. Yksi hänen yhteistyökumppaneistaan on Sveitsiin 1990-luvun alussa muuttanut ja ECM:lle kaksi levyä tehnyt laulajatar Elina Duni, jonka kanssa hän levytti viime vuonna.

Jazzklubeja tullut ja mennyt

Gent valittelee Tiranan jazzklubitilannetta.

– Täällä oli vielä muutama vuosi sitten varsin hyviä klubeja. Yksi todella hyvä oli Boom Boom Room, jossa soitin paljon ja olin sen musiikillinen johtaja. Toinen hyvä paikka oli nimeltään Take Five. Siellä soitin monesti 2-3 kertaa viikossa, mutta valitettavasti sekin lopetti. Skenassakin soitin usein, mutta valitettavasti nekin keikat on nyt ohi.

Ihan toivoton live-jazzin tilanne ei silti ole. Esimerkiksi nykyään Albaniassa on kesäisin festivaaleja, joilla albanialaisten artistien lisäksi on kuultavissa etupäässä kokoonpanoja itäisemmästä Euroopasta.

Pelkällä jazzilla ei Albaniassa elä, vaan Gentkin tekee erilaisia leipäkeikkoja. Yksi niistä on Top-kanavan perjantai-iltaisin lähettämä hömppäohjelma, jonka musiikista hän vastaa bändijohtajana ja sovittajana.

– Ohoh, nyt täytyy lähteä valmistautumaan ohjelmaan, hän huomaa ja lähtee kiitämään.

Paria tuntia myöhemmin hänet näkeekin televisiossa säestämässä paikallisia poppareita.

Yläkerran rouva vaiensi soiton

Me jäämme vielä Skenaan, jonne on tullut Sokolin kavereita ja myös hänen tv-toimittajana työskentelevä tyttöystävänsä, joka kertoo klubin tarinan.

– Asun ihan lähellä ja näin noin vuosi sitten tämän tilan vapautuneen. Sokol oli vielä silloin päivätöissä opettajana, mutta alkoi olla kyllästynyt työhönsä. Ehdotin hänelle, että avaisimme tähän klubin, jonka vetämiseen hän ryhtyisi.

Sokol Sejdo klubissaan

Sokol Sejdo klubissaan

Klubi avattiin viime vuoden lokakuussa, alku meni hyvin, keikkoja oli runsaasti ja yleisöä riitti kadulle oven suuhun asti. Mutta puolen vuoden jälkeen alkoivat vaikeudet. Asuintalossa toimivan klubin yläpuolelle muuttanut vanha rouva ryhtyi raivoamaan ja vaatimalla soiton lopettamista. Hän tehosti vaatimustaan hakkaamalla vasaralla lattiaan.

Toimittaja haki avuksi jopa lähellä asuvan maan kulttuuriministerin, joka yritti puhua rouvaa ympäri. Ei mennyt perille, vaan rouva onnistui saamaan kaupungilta soittamisen estävän kiellon. Nyt Skenassa ei enää kuule elävää musiikkia.

– Tottakai tämä harmittaa meitä muusikkoja ja varmaan monia täällä käyneitä jazzin ystäviä, Sokol sanoo ja kertoo paikassa järjestettävän nykyisin mm. erilaisia kirjallisuusiltamia, jotka eivät rouvaa häiritse.

Sokol paljastuu myös varsin keskeiseksi pitkän linjan toimijaksi albanialaisessa jazzissa, Hänellä on ollut monenlaisia bändejä, joissa hän on myös kouluttanut nuorempia soittajia.

YouTube korvaa levyt

Jazzlevyjä Albaniassa ei juuri tehdä, mutta paikallisten jazzmuusikoiden aikaansaannoksia on runsaasti kuultavissa ja nähtävissä YouTubessa.

-YouTube on meille hyvin tärkeä musiikimme levityskanava, Sokol sanoo.

Se tulee helposti esiin, sillä hakemalla hänen nimeään YouTubessa, tarjolle tulee useita kymmeniä videopätkiä erilaisista vuosein varrella pidetyistä konserteista. Samoin Gent Rushin live-esityksiä on runsaasti tarjolla YT:ssa.

Takaisin