Flame Jazz Cruise – jazzia risteillen kuudetta kertaa

Kuvat: Olli Sulin

07.02.2015 13:42


Kuudes Flame Jazz Cruise alkoi keskustelutilaisuudella, jota juonsi Jussi Fredriksson. Mukana olivat Kasperi Sarikoski (vas.), Teppo Mäkynen ja Verneri Pohjola

Viime viikonvaihteessa, 31.1. – 1.2.2015, jazzkansa oli taas kerääntynyt runsain joukoin Viking Linen lippulaivalle Viking Gracelle, missä Flame Jazz Cruise -jazztapahtuma järjestettiin nyt jo kuudetta kertaa. Suositulla risteilyllä oli taas esiintymässä koko joukko tämän hetken kotimaisia huippunimiä jazzin ja rytmimusiikin alueelta. Meno oli maittavaa lauantai-illan ja -yön sekä sunnuntaipäivän paluumatkan aikana.

Jazzin kuumista nimistä Teddy´s West Coasters vie kuulijat musiikillaan 50 vuoden taakse USA:n länsirannikolle, Nassaun Fasaani toi lavalle räjähtävän energistä kuumaa sähköistä funk-jazzia kuulijoiden ihmeteltäväksi. Elena & The Rom Ensemble edusti siistiä laulettua viihdejazzia romanialaisittain. Verneri Pohjola oli mukana tällä kertaa omalla sooloesityksellään. Perjantai-iltana Turussa Monk-klubilla esiintynyt italialainen Mauro Negri Buds Quartet loi omalla esityksellään kansainvälistä väriä tälle risteilylle.

Huimaan suosioon noussut Redrama puolestaan lauloi tuttuun tyyliinsä rap-pohjaista rytmimusiikkia. Ohjelmistossa oli tietenkin entiseen tapaan hulvatonta jamittelua Retrossa sekä kaksi talk show -keskustelua. Turkulaisbasisti Teemu Åkerblom oli tällä kertaa mukana levylautasen takana viihdyttäen yleisöä huippujazzlevyjen parissa Voguen lavalla kahdesti, molempien päivien avauksena.

Aloituksena Talk-Show

Flame Jazz Cruisen pääorganisaattori Jussi Fredriksson oli mukana niin järjestelijänä, juontajana kuin muusikkona

Flame Jazz Cruisen pääorganisaattori Jussi Fredriksson oli mukana niin järjestelijänä, juontajana kuin muusikkona

Lauantai-ilta alkoi keskustelutilaisuudella Retro baarissa. Vanhaan tuttuun tapaan risteilyn alkusanat lausui Flame Jazzin monitoimimies Jussi Fredriksson.  Jussi aloitti juontajana ja esitteli muut paneeliin osallistuneet muusikot, Teppo Mäkysen, Verneri Pohjolan ja Kasperi Sarikosken.  Kaikki olivat tietenkin innoissaan siitä, että olivat saaneet mahdollisuuden esiintyä Flame Jazz -risteilyllä. Keskustelu kulki artistien tämän hetkisen toiminnan puitteissa peilaten myös lähitulevaisuuden näkymiä siitä, mitä on odotettavissa.

Tepon piti olla vuosi sitten mukana Timo Lassy Bandin rumpalina, mutta ei päässyt silloin tulemaan. ”Olen erittäin mielissäni siitä, että sain tilaisuuden tuoda oman ison yhtyeeni näihin ”kemuihin”.

– Teddy´s West Coasters on toiminut muutaman vuoden ja olemme olleet äänittämässä aivan äskettäin ja suunnitelmien mukaan sen tuloksena ilmestyy tänä vuonna kaksi erillistä LP -levyä, toinen kesän tuntumassa ja toinen heti syksyn alkajaisiksi. Olen synnynnäinen ”fiilisjäbä” ja toimin inspiraation ehdoin. Perusluonnetta on vaikea muuttaa ja päätökset teen usein sen mukaan miltä itsestä tuntuu.  Aina ei kuitenkaan voi toimia niin kuin itse haluaa, vaan on huomioitava myös yhteinen sosiaalinen näkemys.

Verneri Pohjola avasi hieman sunnuntaisen sooloesityksensä sisältöä

Verneri Pohjola avasi hieman sunnuntaisen sooloesityksensä sisältöä ja kertoi uusimman Bullhorn -levyn julkaisuaikataulusta

Verneri oli mukana Flame -risteilyllä myös ensimmäistä kertaa. ”Uuden kvartetin, Akin, Antin ja Tepon kanssa, on saatu muokattua ”Bullhorn” -levy jakelukuntoon aivan uunituoreena tälle risteilylle. Omaa ääntä pitää yrittää seurata, mutta näitten kovapäisten jätkien kanssa pitää tehdä myös kompromisseja, millä jokaisen tietotaito ja panos saadaan irti parhaalla mahdollisella tavalla, silloin ei yhtä dominoivaa soittajaa voi olla joukossa.”

Omaa sunnuntaista sooloesiintymistä Verneri valaisi hieman etukäteen. ”Ensin kelasin kymmeniä eri kappaletta kahden kuukauden aikana, joista yritin ideoida, improvisoida ja luoda pohjat eri instrumenteista, mutta hylkäsin ne suurimmaksi osaksi. Ohjelmoin improvisoiden kokonaisuuden koneelle. Trumpetti oli tietenkin vahvassa roolissa tässä työssä. Ajatuksena on 5 min. ennen esityksen alkua päättää miten aloitan konsertin.”

Kasperi Sarikoski kertoo kuulumisiaan Teppo Mäkysen myhäillessä vieressä

Kasperi Sarikoski kertoo kuulumisiaan Teppo Mäkysen myhäillessä vieressä

Pasunisti Kasperi Sarikoski kuuluu sarjaan ”nuoria nousevia jazzkykyjä”, joka on jo ehtinyt olla mukana monissa kokoonpanoissa rivisoittajana.

– Olen soittanut monissa demokraattisesti toimivissa yhtyeissä, mutta haave omasta bändistä on kytenyt jo pitkään mielessäni.  Sellainen syntyi keväällä 2013. Olemme esiintyneet Nuance -yhtyeen kanssa lähinnä Helsingin seudulla ja nyt on myös levy saatu masteroitua. Julkaisu pitäisi tapahtua myöhemmin tämän kevään aikana.

– Sävelkieli, tunnelataus, kuuntelu, selkeä oma visio, valintojen tekeminen kompromissien kautta ovat tärkeitä tekijöitä. On hyvä antaa tilaa ympäristölle toimia. Siinä Kasperin teesit.

Nuorta verevää jazzviihdettä

Romanialaisen Elena Mindrun aito jazzhenkinen esitys oli yllättävän piristävä ja uusi tuulahdus suomalaisessa jazzgenressä

Romanialaisen Elena Mindrun aito jazzhenkinen esitys oli yllättävän piristävä ja uusi tuulahdus suomalaisessa jazzgenressä

Romanialainen jazzlaulajatar Elena Mindru on asunut noin 2,5 vuotta nyt Suomessa. Hän on kerännyt ympärilleen kokoonpanon suomalaista nuoren polven jazzmuusikoista.

Taustan Elenan laululle luovat pianisti Tuomas Juhani Turunen, basisti Eero Seppä, rumpali Anssi Tirkkonen ja oman pikantin ruiskeen tähän kokonaisuuteen tuo mukanaan viulisti Sampo Hiukkanen.

Elena & The Rom Ensemble osallistui viime vuonna Suomen Jazzliiton järjestämään Young Nordic Jazz Comets -kilpailun karsintaan ja voitti sen. Rahapalkinnon lisäksi yhtye pääsi esiintymään syyskuussa Young Nordic Jazz Comets -loppuhuipennuksessa, mikä pidettiin viime vuonna Helsingissä Jazz Finland -tapahtuman yhteydessä.

Elena & The Rom Ensemble oli risteilyn tuorein yllätys

Elena & The Rom Ensemble oli risteilyn tuorein yllätys

Yhtyeen vuonna 2012 julkaistua debyyttilevyä, Romanian Christmas Stories, seurasi viime syksynä ilmestynyt, Evening in Romania, minkä sisältö koostuu Elenan omasta sävellystyöstä.  Siinä jazzrytmit ja -melodiat sekä romanialainen musiikkipohja yhdistyvät säkenöivällä tavalla. Levyt on julkaistu Elenan omalla EM-Records levymerkillä. Viimeistään tämän jälkeen yhtye on tullut myös suuremman jazzyleisön tietoisuuteen.

Yhtyeen esitys Retron lavalla oli hieno kokemus. Ensi kosketus omalta kohdaltani tähän yhtyeeseen oli merkillepantavan mieleenpainuva. Paikoitellen suorastaan häkellyttävän menevää tekemistä. Elenan laulu oli aitoa jazzia, missä myös sanaton laulu näytteli suurta osaa, taidokkaan sävykästä esittämistä tältä nuorelta naiselta.

Myös säveltäjänä esillä ollut Tuomas J. Turusen rooli yhtyessä on painava

Myös säveltäjänä esillä ollut Tuomas J. Turusen rooli yhtyessä on painava

Elena hallitsee mieleenpainuvan kokonaisvaltaisesti laajan äänialueen. Hänen laulunsa sananmukaisesti ryöpsähti kirkkaana esille ja herätti heti huomiota. Vaikka lauluissa oli vahvasti esillä romanilaisen kansanperinnemusiikin väritystä, niin mielestäni Elenan äänenkäytössä löytyi jossakin kappaleessa selkeitä etnisiä arabimusiikin vaikutteita huudahduksien muodossa.

Esitys kulki käytännössä kokonaisuudessaan uusimman levyn sisältöä seuraten. Kuulimme hyvin groovaavan Bluebirdin, missä Elenan sanaton laulu oli erittäin nautittavan ammattimaista. Consolation kertoi siitä miten kadotettu on lopullisesti mennyttä, Hiukkasen viulu- ja Tirkkosen rumpu -soolot jäivät myös hyvin mieleen.

Muita Elenan sävellyksiä olivat Evening in Romania, I Do Not ja Life.  Lisäksi mukana oli pianisti Turusen säveltämiä kappaleita mielestäni kaksi Reflection ja Swan.  Säveltämisen ohessa Turusesta on kehittynyt kaiken kaikkiaan erinomainen jazzpianisti. Hän juoksutti sormiaan pianon koskettimilla vinhaa kyytiä. Yhteistyö soittajien ja laulajan välillä eteni muutenkin liukkaasti ja vauhdikkaasti. Tämän yhtyeen esitys oli risteilyn yllättävintä sanomaa.

Jamit päättivät lauantai-illan ohjelman Retrossa

Retrossa ohjelma jatkui jamien merkeissä. Paikalla oli taas paljon Sibelius-Akatemian opiskelijoita, jotka ottivat aloituksen haltuun. Monet olivat mukana myös edellisellä syyskuun lopun risteilyllä. Heistä soittamassa kävivät mm. Eero Seppä, Mikael Myrskog, Sami Nummela, Arto Ikävalko, Samuli Kivelä, Anssi Tirkkonen ja laulajista Kadi Vija ja Josefiina Vannesluoma.

Koko aikaa en ehtinyt seurata kuka lavalla missäkin vaiheessa oli soittamassa.  Ohjelmat menivät osittain päällekkäin Voguen ja Retron lavojen esitysten välillä. Sen ajan, kun olin paikalla, niin lavalla ehti väki vaihtua joka tapauksessa moneen kertaan. Myös italialaisista lavalla kävivät soittamassa basisti Gabriele Rampi ja rumpali Frederico Negri.

Yllätysveto jameissa oli Markku Partasen ja Verneri Pohjolan improvisoitu duoesitys sunnuntaiaamuyön ollessa jo pitkällä

Yllätysveto jameissa oli Markku Partasen ja Verneri Pohjolan improvisoitu duoesitys sunnuntaiaamuyön ollessa jo pitkällä

Huomion arvoista oli, ettei aamu kahteen mennessä lavalla käynyt mielestäni yhtään puhaltajaa. Siihen mennessä ei kuitenkaan mitään hulvatonta meininkiä lavalla nähty. Jetlagin ja lyhyiden yöunien vuoksi päätin luovuttaa tässä vaiheessa ja poistuin hyttiin.

Tämän jälkeen kuulemma alkoi kuitenkin tapahtua, kun osa paikalla olleista päivän esiintyjistä tuli vielä lavalle soittamaan. Yllätyksen teki Ylen jazztoimittaja Markku Partanen, joka tarttui kitaraan ja alkoi myös laulaa. Siihen yhtyi Verneri Pohjola ja pari-kolme kappaletta meni näin duona. Näin jälkikäteen kuultuna yleisö oli tästä myös innostunut, sillä Partanen tapaili esityksessään Kauko Röyhkän ja Tuomari Nurmion tapaista laulutyyliä. Lavalla olivat soittaneet heidän lisäksi vielä Jussi Fredrikssonin ohella myös Ville Vannemaa, Toni Porthén, Tuomas J. Turunen ja Henry Marjamäki.

Voguessa oltiin suuren lavan ääressä

Basisti Teemu Åkerblom viihdytti kuulijoita Voguessa 1950-1960-luvun huippujazzlevyjen parissa

Basisti Teemu Åkerblom viihdytti kuulijoita Voguessa 1950-1960-luvun huippujazzlevyjen parissa

Voguessa musiikillisen kerronnan aloitti DJ Åkerblom. Erinomaisena basistina tunnettu Teemu Åkerblom ei tällä risteilyllä esiintynyt soittajana ollenkaan, vaan hän pyöritti jazzlevyjä levylautasella. Jazzristeilyllä kun oltiin, niin tietenkin Teemu oli valikoinut soitettavan musiikkiaineiston nimenomaan jazzmusiikin parista. Vaikka en ehtinyt tätä puolta ollenkaan kuunnella, niin Teemu kertoi hieman taustaa ”lätynkääntäjänä”.

– Olen tehnyt muutamia DJ-keikkoja viime vuonna ja tällekin vuodelle on tiedossa muutama tämän risteilyn lisäksi. Soitan nimenomaan vain jazzmusiikkipohjaisia levyjä mukaan lukien brasilialaista musiikkia, mikä voidaan lukea yhdeksi jazzgenren osa-alueeksi.

– Soittelin täällä nyt enimmäkseen hard bop- ja soul -pohjaista jazzia ja kaikkea siltä väliltä. Erityisesti ”länsirannikon” levyjä otin mukaan enemmän tällä keikalla. Viime aikoina olen ostanut paljon brasilialaista 60-luvun musiikkia ja olen muutenkin enimmäkseen keikoilla painottanut 1950 – 1960-lukujen jazzmusiikin soittoa. Nimenomaan tämän aikakauden levyt ovat olleet etusijalla ohjelmistossa keikkapaikoilla.

Sähköisen Fuusio-funkin tuleminen

Nassau Fasaani Club Voguen lavalla

Nassaun Fasaani Club Voguen lavalla

 

Tällainen sähköinen fuusio-funk näyttää nyt iskeneen pinnalle suomi-jazzin piireissä, vaikka se ei nyt mitään viimeistä huutoa olekaan. Olihan sitä jo vuosikymmeniä sitten, mutta kaikesta huolimatta se on edelleen melko vetovoimaista ja tavallaan uudestisyntyneessä muodossa tullut enenevässä määrin esille etenkin aivan viime vuosina.

Tässä mielessä voisi mainita nyt risteilyn aikana esiintyneen Nassau Fasaanin lisäksi myös aivan lähiaikoina levyttäneet ja esillä olleet Tomi Salesvuon East Funk Attack ja Mikko Hassisen Elektro GT.

 

Nassau Fasaanin toisen perustajajäsenen Joonatan Raution saksofoni puhui rehevästi

Nassaun Fasaanin toisen perustajajäsenen Joonatan Raution saksofoni puhui rehevästi

Aika kummallisen nimen saanut yhtye Nassaun Fasaani on toiminut oikeastaan jo vuodesta 2010 alkaen, mutta on päässyt todella esille nyt kun ensilevy on saatu julkaistua. Toki yhtyeen taidokkaat soittajat ovat monissa eri projekteissa mukana, joten nämä kiireet ovat todennäköisesti rajoittaneet esiintymisiä.  Bändin perustajien, jazz-rock-funk-rumpali Toni Porthénin ja saksofonisti Joonatan Raution, ohella yhtyeessä sähköbassoa jumputtaa Juho Kivivuori. Toisena rumpalina ja lyömäsoittajana on Abdissa ”Mamba” Assefa ja kosketinsoittimia käskyttää Jussi Fredriksson.

Risteilyllä Nassaun Fasaani esiintyi yhtenäisissä pelipaidoissa, siis lavalla oli joukkue, jolla oli taito ja pelisilmä kohdallaan. Rytmikkään menevää, paksun mehevää, paikoin räjähtelevää ja omalla tavallaan kiehtovan ”groove-rytmi-ilottelua” esittänyt ”Bahaman Lintu”, oli nasevan mukaansatempaavalla esityksellään ruudikasta ja räjähdysherkkää tavaraa, minkä tahdissa tossu alkoi aika nopsaan vipattaa ja lanteet heilua.

Joonatan Rautio oli vallan mahtavassa vedossa, saksofoni pauhasi nokkelan kimakasti ja alarekisterissäkin löytyi jytyä ja pauhua. Sen oheen hän liekitti onnistuneesti yhtyeen hyökkäysvoimaa syntikoillaan. Juho Kivivuori tykitti tottuneesti kumeaa taustaa Porthénin ja Assefan takoessa duona ryhdikkään tanakasti.  Sähköinen soitto kulki letkeän pehmeästi rytmiä vaihtelevasti jäsennellen syyskuussa julkaistun Return -debyyttialbumin merkeissä.

Räppäys-poppia illan päätteeksi

Lauantain jazzohjelmiston päätti puolen yön vaiheilla Voguen lavalle noussut Lasse Mellberg, taiteilijanimeltään Redrama. Hän on kuulunut rap tai hiphop -musiikkilajin parhaimmistoon jo 15 vuotta Suomessa ja on saanut nykymusiikillaan myös maailmanlaajuista kattavuutta youtuben ja Spotifyn käyttölatausten kautta.

Redrama bändeineen keräsi Club Voguen lavan ääreen muitakin kuin jazzdiggareita

Redrama bändeineen keräsi Club Voguen lavan ääreen muitakin kuin jazzdiggareita

Redrama on tehnyt yhteistyötä jazzmusiikin kanssa. Hänen ja Eero Koivistoisen Music Society -yhteistyöprojekti vuoden 2007 Pori Jazzin päälavalla oli loppujen lopuksi melko lailla onnistunut kokeilu, vaikka ainakin itse olin kovin skeptinen sen suhteen etukäteen.

Toinen onnistunut kokeilu on vain parin vuoden takaa, kun kolme suomalaisen räppäyksen ”päähemmoa” (Miettinen-Mellberg-Lindgren) muodostivat Julinen Sana -kolmikon ja synnyttivät yhteistyöprojektin Ricky-Tick Big Bandin kanssa. Siitä hehkeytyi jopa rajat ylittävä ilmiö.

En yksinkertaisesti ole rap/hiphop -musiikin ystävä missään muodossa, mutta kuten tällaiset kokeilut osoittavat yhteistäkin säveltä saattaa löytyä jazzmusiikin kanssa.  Redraman esitys Flame Jazz -risteilyllä ei kuitenkaan liittynyt mitenkään jazzin ja rapin yhteistyöhön, vaan se oli artistin oma show.  Kävin kuuntelemassa osan konsertista, sillä en ollut koskaan aikaisemmin kuullut hänen musiikkiaan omana kokonaisuutena, joten se oli ensi kosketus ylipäätään hänen musiikilleen.

Redraman populäärimusiikin ja rap-musiikin fuusio kiinnosti nuorempaa risteilykansaa

Redraman populäärimusiikin ja rap-musiikin fuusio kiinnosti nuorempaa risteilykansaa

Kuvittelin homman olevan pelkää amerikkalaista mustien hömppä hiphopia, jollaista roskaa videoilta todellakaan ei viitsi katsoa saati kuunnella. Redraman esitys sisälsi aivan tavallisia koneistettua populäärimusiikin ja viihdemusiikin aineksia siinä määrin, ettei sitä oikeastaan pelkkänä räppinä enää voinut edes pitää.

Hiphopin yksinkertainen hömppä-hömppä poljento ja puhelaulu eivät olleet pääosassa, vaikka ne taustasta jossain määrin ulos pukkasivatkin. Olin positiivisesti yllättynyt.

En ehtinyt seurata esitystä kuin tovin, mutta itselleni jäi siitä tosiaan positiivinen kuva. Olettaa sopii, että räikeän hiphop -kulttuurin kannattajat eivät tästä tykkää, jos hänen musiikkinsa on alkuperäisyydestä kovasti muuttunut.

Omalta kohdaltani voin sanoa, että tätä tyyliä voi sentään kuunnella, vaikka se olikin sellaista universaalia massaa, mitä kuulee joka puolelta ja jollaista soitetaan joka tuutista. Kaikesta huolimatta sellaista musiikkia kannattaa tarjota, josta suuri yleisö pitää.

Jazzin kanssa sillä ei ymmärrettävästikään ollut mitään tekemistä, mutta on se selvä, että laivalla oli myös muita risteilyvieraita kuin jazzmusiikin harrastajia, joten heillekin oli tarjottava sellaista musiikkia, mitä suuri yleisö yleensä kuuntelee. Sen myös huomasi, sillä Voguen iso yökerhosali oli täynnä tanssilattiaa myöten.

Flame Jazz Cruise VI
Viking Grace 31.1.2015
21:30 Flame Jazz Talk Show – Retro Bar
22:00 Elena & Rom The Ensemble – Retro Bar
22:00 DJ Åkerblom – Club Vogue
23:00 Nassaun Fasaani – Club Vogue
23:15 Jam Session – Retro Bar
00:00 Redrama – Club Vogue

Takaisin