Lännenlokari Kalle Kalima jääkäreineen marssi Alamon taisteluun

Kuvat: Osku Rajala

19.07.2016 12:07


Kalle Kalima Trio Porin päälavalla

Kitaristi ja musiikin maisteri Kalle Kalima tunnetaan lähinnä avantgardisesta ja vapaasta kitarailmaisustaan. Hän yllätti kuluvan vuoden tammikuussa kaikki kitaramusiikin ystävät julkaisemalla High Noon levyn, joka henkii silkkaa  country & westerniä ja jossa on ripaus suomalaista perinnettä vielä yllättävää sellaista.  Hiski Salomaan Lännenlokaria ja kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen Jääkärimarssia ei ole aikaisemmin kuultu jazz-sovituksina, en ainakaan minä ole kuullut ennen Kaliman ACT -levy-yhtiön  julkaisemaa High Noon levyä.

Miten tähän yllätysprojektiin sitten päädyttiin. Kalima kertoo, että hän tutustui 13-14 vuoden ikäisenä silloisen kitaransoiton opettajansa kautta kirjaan Country Guitar Styles ja sen mukana olleeseen kasettiin. Tätä myötä kantrimusiikin kitara ilmaisu tuli hänelle tutuksi ja tietyllä tavalla läheiseksi. Etenkin siihen liittyvä improvisointi kiinnosti.  Kantrin parista löytyi nimittäin monia kitarataitureita, jotka hallitsivat sooloissaan myös improvisoinnin.

Kalle Kalima

Kalle Kalima

Viisi vuotta sitten Kalima tutustui nykyisessä kotikaupungissaan amerikkalaiseen veteraanibasisti Greg Coheniin, joka tunnetaan parhaiten John Zornin Masada-yhtyeen ja Tom Waitsin bändin pitkäaikaisena basistina. Lisäksi Cohen on soitellut mm. Lou Reedin ja Elvis Costellon kanssa. Ennen pitkää Kalima, Cohen ja rumpali Max Andrzeweski ajautuivat soittamaan kantria Cohenista kertovassa dokumentissa. Dokumenttiin tuli kohtaus, joka kuvattiin tatuointiliikkeessä tatutointi-tapahtuman taustalle.  (Kohtaus, jossa Cohenin trio soittaa  El Pason  on tämän arvioinnin lopussa.) Siitä se sitten lähti. Trio alkoi soittaa kantrihenkistä musiikkia enemmänkin.

High Noon levy ilmestyi Kaliman omalla nimellä, mutta livekokoonpanon nimeksi tuli Long and Winding Road.  Levyllä bassoa soittava Cohen ei ehtinyt kiireiltään Suomeen.  Hänen tilalleen basistiksi tuli tanskalainen Andreas Lang. Rumpuja livekokoonpanossa soittaa puolalaissyntyinen saksmanni Max Andrzejewski, kuten levylläkin.

Kunnianosoituksena työlleen Kalimalle myönnettiin Pori Jazz festivaalin yhteydessä jaettavan Ted Curson -palkinto.  Sen lisäksi esiintymiset ensin Tenors of Kalma -kokoonpanolla Image-lavalla perjantaina ja Päälavalla lauantain avaajana ovat osoitus järjestäjien arvostuksesta Kalimaa kohtaan.

Itse konsertti koostui pitkälti High Noon levyn materiaalista. Mukana oli kuitenkin myös yksi yllätys.

Andreas Lang

Andreas Lang

Kalima kertoi, että Ballad of the Alamo kuvaa amerikkalaisten turmiollista taistelua meksikolaisia  vastaan. Tuossa taistelussa amerikkalaiset kaatuivat lännenlegenda David Crocket mukaan lukien. Tutusta teemasta lähdettiin liikkeelle ja edettiin taistelujen melskeeseen ja hurjaan kitaratykitykseen, jossa bändi ei panoksia säästellyt. Kaliman slide sai sävelet liukumaan hienosti, välillä apuna oli metallipuikkokin. Tykitystä riitti, kunnes taistelun äänet alkoivat hiipua ja biisi päättyi pikkuhiljaa  surulliseen hiljentymiseen.

Luulin, että Sibeliuksen Jääkärimarssin mukaan ottamisen syynä oli se, että Kalima on opiskellut ja asunut pitkään Saksanmaalla, josta jääkäritkin muinoin oppinsa hakivat. Kalima kertoi kuitenkin juonnossaan, että hän suoritti varusmiespalveluksensa armeijan soittokunnassa soittaen siellä lautasia. Soittokunnan esittämästä marssimusiikista suurimman vaikutuksen teki juuri Jääkärimarssi. Siksi se päätyi levylle ja tähän konserttiin. Kalima sai Sibeliuksen melodian soimaan huomattavan hitaassa tempossa kauniimmin kuin yksikään marssiorkesteri. Jatkossa teeman kehittely sujui niin mallikkaasti, että Sibeliuskin olisi voinut olla siitä ylpeä.

David Bowien The Man Who Sold The World soi Bowien muistoksi. Se oli yllätysveto levyn ulkopuolelta. Biisi esitettiin lattarisovituksena, mikä toi biisiin oman mausteensa.

Hiski Salomaan Lännen Lokarin mukaan ottamisessa oli ajatus henkilöstä, jonka täytyy usein lähteä tutusta ympäristöstä ja liikkua paikasta toiseen. Teos kuvaa myös muusikon elämää, joka on usein siirtymistä keikkapaikalta toiseen. Tähän biisiin täytyi vaihtaa kitaraa, kun virittämään ei ehtinyt.  Lännenlokari sai varsin verevän tulkinnan ja koki jopa hienon uudelleen syntymisen.

Lännen elokuvien soundtrack-klassikko High Noon soi hienosti ja toi väistämättä mieleen lapsuuden aikaiset elokuvissa käynnit.

Max Andrzejewsk

Max Andrzejewsk

Loppuhuipennuksena tuli vielä hilpeä Little Joe the Wrangler todella nopeatempoisena esityksenä. Kalima juoksutti melodiaa ja sen muunnelmaa taidokkaasti ja bändi painoi mukana, minkä hihoista ja soittimista lähti. Väkevä ja samalla hauska lopetus hienolle konsertille.

Andreas Lang sai bassonsa soimaan muhkeasti ja täytti hienosti Cohenin paikan. Max Andrzejewski laittoi länkkäribiisit laukkaamaan kuin Cowboy konsanaan.

Esitystä kuunnellessa tuli väistämättä mieleen Bill Frisell ja hänen perinnemusiikkiprojektinsa. Country & western tyyppiset jutut ovat tulleet Frisellin käsittelyyn. Bill Fisell on muuten vahvasti mukana myös Greg Cohenin levyllä Golden State.  Kaliman soundit ovat kuitenkin lähempänä perinteistä kitarasoundia kuin Frisellin soundimaailmaa. Kaliman soundit ovat hetkittäin lähellä rautalankakauden äänimaailmaa. Lisäksi Kalima kiihdyttää kitaransa lentoon ja vetelee nopeatempoisia freeltä kuulostavia improvisaatioita. Sanoisinpa, että Kaliman kitara soi maukkaammin, vaikka Frisellin ihailijoihin kuulunkin.

Kello 13.30 alkaneeseen lauantain avaussettiin paikalle tullut yleisö sai nauttia nostalgiaa sisältäneestä kitaravetoisesta esityksestä. Loistava bändi, jonka musiikki olisi varmasti uponnut iltayleisöön kuin luoti David Crocketiin Alamon taistelussa.

 

Kalle Kalima’s Long and Winding Road
Porin päälava 16.7.2016 kello 13.30

Kalle Kalima – kitara, Andreas Lang – basso, Max Andrzejewski – rummut

 

 

Takaisin
Translate »