Siistiä kitaravetoista jazzilmettä

Kuvat: Olli Sulin

11.07.2017 13:05


Tuomas Paukku Scription Pori Jazzin ilmaiskonserttilavalla.

Laukaalta lähtöisin oleva kitaristi Tuomas Paukku suoritti Ruotsissa musiikinopintonsa päätökseen ja perusti siellä tunnettujen ruotsalaismuusikoiden kanssa Description -yhtyeen vuonna 2009, minkä kanssa hän keikkaili ja äänitti vuonna 2014 yhtyeen debyyttilevyn. Distances -albumi julkaistiin kuitenkin vasta viime vuoden marraskuussa, jolloin kiertue tehtiin Suomessa kotimaisista soittajista muodostetulla Tuomas Paukku Scription.

Tuomas Paukku

Porissa kuultiin nimenomaan viime vuoden keväällä syntynyttä Scription -kokoonpanoa. Vaikka Tuomas Paukun kokonaisuudessaan säveltämä musiikki on julkaistu toisella kokoonpanolla, niin hän on ainakin nyt Suomessa toimiessaan ottanut ”kavereikseen” pianisti Artturi Rönkän, kontrabasisti Janne Tuovisen ja rumpali Tomi Saikkosen.

”Halusin uuden ja kotimaisen yhtyeen”, Paukku on itse ilmaissut tapahtuman taustoista. Tuomas asuu tällä hetkellä Suomessa, joten tämä varmaan on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että hän on halunnut luoda kotimaisen kokoonpanon. Tällä joukkueella tulemme jatkamaan tästä eteenpäin, totesi Tuomas spiikissään.

Säveltäjänä Tuomas tuntui olevan autuaallisen hellävaraisesti maalailevan nykyaikaisen melodisen jazzin esittäjä, missä on sellaista Wes Montgomeryn aikanaan soittamaa vetovoimaista linjakkuutta. Hänen kitaransoitossaan oli ominaista hillitty äänen toisto, hän on herkästi ja rauhallisen tyynesti maalaileva sävyisä impressionisti. Soitto kulki selkeästi melodia edellä, mistä erilaisia nyansseja viljeltiin runsaasti ja saatiin aikaiseksi huoliteltu taiteellinen rakenne.

Artturi Rönkä on varmasti ollut erinomainen valinta pianistiksi, sillä hänellä on sellaista klassispohjaista palavaa ymmärrystä, mikä tuntui soveltuvan hyvin Tuomaksen omaan ajatusmaailmaan. Se antoi paljon myös mahdollisuuksia laajentaa solistista kokonaisuutta improvisoiduille sooloille.

Setin aloituskappale Vasilisk oli Tuomaksen uutta sävellystyötä. Siitä yhtye jatkoi debyyttilevyn avausraitana löytyvällä hienovaraisen hitaasti etenevällä kappaleella Distances. Kauniin seesteisen kappaleen lähetti liikkeelle Artturi Rönkä soittamalla aloitusintron. Uudelta levyltä löytyi myös seuraavaksi soitettu Climb. Janne Tuovisen kontrabassointrolla puolestaan alkoi konsertin vanhin kappale Still. Tuomaksen mukaan tämä sävellys juolahti mieleen edellisenä iltana kappalerakennetta miettiessä. Abyss oli myös uuden levyn sisällöstä poimittu biisi. Lopetuskappale puolestaan oli Tuomaksen sanojen mukaan uusin hänen sävellyksistään. Se päättyi riehakkaaseen kiihdytysvaiheeseen, kun Tomi Saikkonen kohotti rummutuksen rytmistä tasoa kiivaammaksi takoessaan kannujaan ja sai sillä oikea-aikaisesti muut soittajat lisäämään omia juttujaan välihuomautuksineen mukaansa.

Esitys oli kiireettömän melodista ja heleän kaunista, tasaisen puhdasta ja jollain tavalla eleetöntä. Siitä puuttui jonkin asteinen karheus, mitä ehkä olisi voinut olla vähän lisää. Ei se sinänsä esityksen tasoa mitenkään laimentanut, soitto oli laadukkaan tyylikästä ja sulavaa tekemistä. Tuomas Paukku ei nostanut yhtyeen johtajana mitenkään korostetusti osuuttaan kitaran varressa, vaan soitti kuin rivisoittaja konsanaan. Hän antoi runsaasti tilaa muille yhtyeen jäsenille esittää omia ajatuksia ja käyttää omaa luomiskykyä.

Pori Jazz 2017, jazzkatu, maanantai 10.7.2017
LähiTapiola-lava
16.00 Tuomas Paukku Scription

Takaisin