Maija Hapuoja: Koko kroppa laulaa

Kuvat:

21.06.2015 14:39


Maija Hapuoja: Koko kroppa laulaa

Koko kroppa laulaa (Gummerus) on Maija Hapuojan oppikirja, tärkeä opas laulun harrastajille ja ammattilaisillekin. Maija on koonnut laulupedagogiansa keskeiset opit yksiin kansiin ja kahdelle CD:n paketiksi, joka on jazzlaulajalle ja yleensä rytmimusiikin harrastajalle luokkaa ”a must” – pakko hankkia ja opetella. Hän on julkisuudessa parhaiten tunnettu upeista laulelmistaan ja jazzlauluistaan (mm. hienot Heikki Sarmanto-sessiot 1970-luvulta). Yleisölle huonommin tunnettua ovat Maijan ansiot pedagogina, hän on ollut Ågelin edelläkävijöitä jo 1980-luvulta alkaen. Menestyneistä ammattilaulajista mm. Essi Wuorela (lauluyhtye Rajaton), Mikko Herranen (RUST, Kilt. ym.), tangokuningas Tommi Soidinmäki ja jazzväen suuresti arvostama Aili Ikonen ovat olleet Maijan opissa, vain muutamia mainiten.

Kirjan nimi kertoo jo oleellisen idean; laulu ei ole vain suun ja kurkunpään tuote, vaan lauluäänen tuottamiseen otetaan koko ihmiskeho mukaan. ”Stretch-metodi” perustuu kropan venyttelyyn leveys- ja pystysuunnassa, ja vartalon mukaan ottamiseen (englannin ”stretch” tarkoittaa venyttelyä ja kimmoisuutta). Metodi esitellään heti kirjan alussa. Sen fysiologinen lähtökohta on ns. h-pisteen löytäminen rinnasta – ääntä ei siis kohdisteta kurkun alueelle.

Teos on oppikirja, tiiviisti pakattu tietojärkäle, mutta sitä lukee melkein kuin romaania; vetävä tyyli tempaisee käden käänteessä mukaansa ja kiinnostavien lauluasioiden vyöry pitää otteessaan. Kirja jakautuu neljään osaan: perusteet, harjoitukset, syväsukellukset ja rytmimusiikkiharjoitukset. Toinen ja neljäs osa sisältävät CD-levyjen harjoituksia printattuina ja ohjeistettuina.

Maijan kirjoitustyyli on selkeä, looginen ja hauskakin. Hetkellisten muotioikkujen perässä ei juosta, vaan rakennetaan systemaattisesti, vartalon kautta, hyvää lauluääntä ja -ilmaisua. Esitetyt ohjeet ja koko metodi pohjautuvat tekijän laajaan ja pitkäaikaiseen opetuskokemuspohjaan. Markku Mäkelän oivaltava piirrossarja on informatiivinen ja sopivasti kujeellinen.

Rytmi veressä, polte mielessä

Kirjassa joukko entisiä oppilaita ja ammattituttuja kertoo kokemuksistaan laulumestarin opinsaunassa: ei aina niin helppoa, mutta ammatillinen intohimo ja kehitysvimma aina päällimmäisenä, huumoria unohtamatta.

– Imporovisaatio oli jo toki tuttua aiemmin, mutta ei koskaan laulutunneilta. Muistankin ajatelleeni silloin, että ”Wau, näinkin voi siis tehdä laulunopetuksessa!”, Aili Ikonen sanoo.

Rytmimusiikin esittäjänkin on maltettava pysähtyä perusasioiden eteen; rytmin polte ja idolien kopiointi ei riitä, eikä laulumenestykseen ole oikotietä. Oikea hengitystekniikka on tärkeä osa venytysmallissa, ja siitä olisi voinut kirjoittaa enemmänkin kuin viisi sivua, mutta teoriaa tärkeämpää tietenkin ovat käytännön harjoitukset CD:n opastuksella.

CD-levyn avulla treenatessa tunne on vähän kuin Maijan luokassa olisi. Ensimmäinen levy paneutuu perusasioiden tutkimiseen; aletaan laittaa kroppaa timmiin laulukuntoon. Hengitys-, resonanssi- ja rytmitehtävät ovat esimerkkejä perusharjoituksista, joita käydään läpi, ensin johdetusti ja aina bändin säestyksellä.

Toisella äänitteellä tutkitaan erilaisia tyylien luonteenomaisia piirteitä; mm. beat, soul, bossa nova, blues ja tietenkin jazz käydään pääpiirteissään läpi. Aluksi Maija ja muut huippulaulajat esittävät säestetyn version eri tyylilajien lauluista, sitten opiskelija saa saman säestyksen pohjalta treenata omaansa. Ailin ja Maijan lisäksi mallisuorituksia tekevät mm. Anssi Känsälä (blues), Heini Ikonen (funk) ja Mirja Mäkelä (jazzballadi). Lauluharjoitukset suosivat tasajakoisia biisejä, joten jazzinto ei kaadu aloittelijallakaan rytmiseen hankaluuteen.

Harjoitussävellyksiä on maamme eturivin rytmimusiikin säveltäjiltä, mm. Sarmanto, Mäkelä, Tessa Virta, Erik Lindström, ja Mikko Pettinen. Nuotit sointumerkintöineen helpottavat sävelmateriaalin siirtoa bänditreeneihin, ja levykuunteluvinkit helpottavat jatkotutkimuksia.

Sointikuvan tuottaminen ja artikulaatio-ohjeet ovat välttämättömiä jokaiselle laulajalle. Oppimisessa hyväksi voi käyttää myös mielikuvaharjoituksia oikean artikulaation ja intonaation saavuttamiseksi. Samoin rytmioppi on keskeisen tärkeää ja taitavasti nivottu oppiainekseen ja opastettuihin harjoituksiin.

Kirjan loppua kohti vääntö käy jo vaativaksi, jolloin nuotinlukutaitoa ja keskeisen musiikkisanaston tuntemusta myös trimmataan. Mutta ruokahaluhan kasvaa syödessä, niin nytkin. Hakemisto olisi vielä tehostanut kirjan käyttöä, vaikka esitystapa onkin selkeä. Laulajista vain Aililta on keikkakuva, muilla on studioiden poseerauskuvia.

Hyötyä monille

Kirja on suunnattu erityisesti rytmimusiikin opiskelijoille, mutta se sopii monille muillekin. Oikeastaan kuka tahansa, joka rakastaa laulamista, ja haluaa kehittyä siinä jalossa taidossa, saa paljon irti teoksesta, niin tiedollisesti kuin taidollisestikin. 159 printtisivua runsasta tietoa ja levyillä 84 harjoitusta takaavat oppiantimen. 11 lukua sisältävät muutakin kuin kroppaa; mikrofonitekniikkaa, stage-taitoa, improvisaatio-ohjeita jne.

Ammattiin opiskelevien lisäksi kehittyneet harrastajat (yhtyejäsenistä ja kuorolaisista aina karaokeharrastajiin) saavat asiallista neuvoa ja opetusta. Stretch-tekniikasta olisi merkittävää hyötyä myös puhetyöläisille, joilla sävelkieltä tärkeämpää on äänen säästäminen ja luontevan klangin löytäminen. Kirjasta löytyy peruspohja hyvälle äänenkäytölle.

Itsekin vanhana kuoromiehenä aloin innokkaasti tehdä CD-levyn harjoituksia ohjeita noudattaen. Heti löytyi korjattavaa jo perusasioissa, vaikka laulutunneilla on käyty vuosien saatossa ahkerasti – aina voi oppia uutta, jopa toimittaja. Ehkä ahnehdin hieman liikaa, kun alkoi hengästyttää ja huimata. Ja malttihan on hyve tai oikeastaan välttämättömyys lauluäänen muokkauksessa.

Innokaskaan laulaja ei saa ääntään käheäksi stretch-metodilla laulettaessa, koska tällä tekniikalla säästää ääntä. Ja jos näin sattuisikin käymään, käheän äänen hoito-ohjeet löytyvät kirjasta. Itseopiskelua voi myöhemmin täydentää oman opettajan kanssa.

Maija Hapuoja perehdyttää lukijan konkreettisesti tutustumaan omaan kroppaan ja ääneen. Nuottien, harjoitusten ja musiikkinäytteiden avulla osoitetaan, kuinka kehittyä laulajana.

– Tärkeintä ei ole äänenmuodostus tai -muokkaus, vaan kehon käyttö laulamisen apuna, Maija sanoo.

– Stretch-laulutekniikka on helposti omaksuttavissa ja tuottaa nopeasti tulosta.

Musiikkineuvos Klaus Järvinen hämmästelee saatesanoissa, että näin kattavaa laulutekniikan opasta ei ole tehty jo aiemmin. Nyt on, joten hyödyntäkäämme sitä.

Maija Hapuoja in brief

Elämäntyönsä Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa tehnyt laulupedagogi Maija Hapuoja on luonut myös merkittävän soolokarriäärin, erityisesti jazzin ja laulelman parissa. Hän on työuransa aikana opettanut satoja laulajia, aloittelevia, harrastajia, kilpalaulajia, treenannut kuoroja ja huippuammattilaisia. Vaikka kevyen musiikin opetuksen kysyntä on kasvanut valtavasti, Maija Hapuojan kirja Koko kroppa laulaa on ensimmäinen tässä määrin kattava suomalainen rytmilaulutekniikan opas ja merkitsee tervetullutta didaktista täydennystä luovan lauluilmaisun oppaana. Hän on kehitellyt metodia, jonka avulla oppilaat kykenevät ymmärtämään kehon oikeaoppisen käytön tärkeyden laulaessa ja siirtämään myös harjoiteltavan asian oikopäätä käytäntöön. Kehon käyttöä ja sen venymistä laulamisen aikana hän kutsuu stretch-laulutekniikaksi.

 

Maija Hapuoja: Koko kroppa laulaa – Opi uusi huippuartistien tekniikka
(Gummerus, 159 s. 2 CD-levyä, Ovh. 49 €)

Takaisin