Glaucio Venier

Kuvat:

30.09.2016 19:55


Glaucio Venier: Miniatures

Miniatures

ECM 2385

Suhteellisen, tai ehkä pikemminkin täysin tuntematon italialainen pianisti ja säveltäjä Glaucio Venier, 54, on tässä yksistään äänessä flyygelin ääressä sekä gongeista, kelloista ja erilaisista metallisista lyömäsoittimista koostuvan settinsä kanssa.

Venierilla on takanaan sekä klassisen musiikin että jazzin opintoja. Klasaripuolella hän on opiskellut urkuriksi sekä sävellystä – ei siis pianonsoittoa (!). Jazzopinnot puolestaan alkoivat yksityistunneilla ja jatkuivat sittemmin kuuluisassa Bostonin Berklee College of Musicissa.

Kovin montaa levyä Venier ei ole tehnyt. Tunnetuimmasta päästä ovat triolevytykset ECM:lle. Niillä ovat mukana pitkäaikainen yhteistyökumppani, saksalainen, nyt jo pitkään Wienissä vaikuttanut sopraanosaksofonia ja bassoklarinettia soittava Klaus Gesing (melkoisen tuntematon hänkin) sekä kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu brittilaulaja Norma Winstone.

Klassinen tausta kuuluu monissa Venierin sävellyksissä, jotka kattavat kolme neljäsosaa levyn 15 kappaleesta. Lainatavaraa on parilta aivan vieraalta sekä kahdelta armenialaiselta säveltäjältä. He ovat kuuluisa legenda, mystikko, filosofi, säveltäjä ym. ym. George Ivanovich Gurdjieff sekä Komitas.

Periaatteessa, siis nimenomaan periaatteessa, yhden miehen soolopianolevy erilaisilla lyömäsoitinosuuksilla höystettynä tarjoaisi hyvän pohjan mielenkiintoiselle ja persoonalliselle musiikille.

Vaan eipä ole siten asiat Miniatures-levyn kohdalla. Venierillä tuntuu olevan pallo hukassa koko ajan. Omaperäisyys, persoonallinen ote ja luovuus loistavat poissaolollaan hänen pianismissaan. Satunnaiset lyömäsoitinpätkät vaikuttavat nekin pinnallisilta ja päälleliimatuilta palasilta vailla mitään sen kummempaa syvempää ajatusta tai niiden olemassaolon oikeutusta.

Omissa sävellyksissään Venier kuulostaa… no, milloin miltäkin. On yhden soinnun varaan rakennettua “hakkaavaa” Jarrettia (kuten J joskus soololevyillään paikka paikoin takoo) (Madiba). Avausbiisi Ritual henkii Erik Satie -vaikutteita, ja siellä täällä kuuluu romanttisen pianomusiikin kaikuja (esim. Deep And Far).

Yleisvaikutelma on valju ja kömpelöhkö. Panee väkisinkin miettimään miksi tämä tällainen levy on ylipäätään tehty. Miniatures ei nimittäin ole kaksinen levy. Niin kuin ei tämä juttukaan.  (TV)

 

Glaucio Venier: piano ja lyömäsoittimet.

Äänitys: Stefano Amerio, Auditorio Stelio Molo RSI, Lugano, joulukuu 2013. Kansikuva: Jan Kricke. Tuottaja: Manfred Eicher.

01. Ritual (3:13)
02. Tiziano’s Painting (4:13)
03. Asian Songs and Rhythms No. 40 (2:40)
04. Byzantine Icon (3:26)
05. Serenity (4:24)
06. Abstractio (2:13)
07. Prayer (3:40)
08. Gunam (5:13)
09. Madiba (2:52)
10. The Temple – War – Litanies (8:05)
11. Krunk (3:35)
12. Ave Gloriosa (3:39)
13. Visible Spirit (2:09)
14. Deep And Far (1:38)
15. Ce jour de I’an (3:51)

Musiikki: Glaucio Venier, paitsi: 03: Gurdjieff / de Hartman, 08: Alessandra Franco, 11: Komitas / Tigram Mansurian, 12: Anonymous C13 / Venier, 15: Guillaume Dufay.

 

 

Takaisin

Artikkeli luettu 455 kertaa