Jacob Anderskov

Kuvat:

03.09.2017 19:38


Jacob Anderskov - Resonance

Resonance

Stunt Records STUCD16062

Tanskalaisen pianisti-säveltäjän Jakob Anderskovin ensimmäisestä albumista on ehtinyt kulua yli 15 vuotta.  Sittemmin hän on ehtinyt uransa aikana julkaista yli 20 albumia yhtyeen johtajana. ”You listen…. then you play”, lainaus Miles Davisilta on ollut yksi Anderskovin johtoajatuksia. ”Pitää osata kuunnella, jotta pystyisi soittamaan”, tätä ajatusta hän on yrittänyt pitää aina mielessään, kun hän on rakentanut omaa uraansa ja yhtyeitään.

”Jotta pystyisi mielekkäästi lähestymään ja toimimaan muiden kanssa riippuu siitä, miten hyvin osaa itse asennoitua oikein niihin kanssaihmisiin, joiden kanssa haluaa olla rakentamassa yhteistä päämäärää. Omat kyvyt ja taidot pitää asettaa oikein olemassa olevan ympäristön mukaan, jotta tämä tavoite on saavutettavissa, vain silloin aito yhteispeli ja -soitto onnistuvat. Kanssasoittajia pitää osata lähestyä tavalla, mikä antaa heille mahdollisuuden säilyttää oman identiteetin ja luovuuden rehellisesti koskemattomana.” Näin Anderskov kuvaa toimintatapaansa sitouttaa yhteistyöryhmänsä kulloisessakin tilanteessa.

Tämän Resonance -levyn kohdalla yhteistyöryhmä tarkoittaa duoa Anderskovin pianon ja rumpali Peter Bruunin kesken vahvistettuna jousitriolla, missä soittavat viulisti Karen Johanne Pedersen, alttoviulisti Mette Brandt sekä sellisti Ida Nørholm.  Resonance on tämän viisikon toinen albumi. Vuoden 2013 debyyttialbumi, Strings, Percussion & Piano, oli samana vuonna ehdolla Danish Music Awards -valinnoissa sarjassa “Special Release” saaden hyvän vastaanoton medialta.

Kokoonpano on siis yllättävän poikkeuksellinen ja tällainen instrumentaatio saa jo sinällään huomiota osakseen ja herättää tietenkin mielenkiintoa siitä minkälaiselta se kuulostaa. Olen aikaisemmin kuullut lähinnä Anderskovin soololevyjä, joten tämä levyn kuuntelu oli jotain ihan muuta ja erilaista. Anderskov on kuin tutkimusmatkailija, joka kaivautuu sävellyksissään kuvailemaan mielialojen, tuntojen ja elämysten olemusta. Käytännössä se tulee esille äänensävyjen loputtomana tulkitsemisena. Hänen pyrkimyksenä on saada jousistosta irti äärimmäisen laajamittaista äänien variaatioita jazzin näkökulmasta ajatellen. Ajatus on löytää sävyllisesti yhtenäinen musiikillinen kokonaisuus jazzin ja jousien kesken. Hän yrittää välttää ajatusta, että jazz ja jousisto kulkisivat rinnakkain tai päällekkäin erillisinä osina.

En oikein osaa sanoa, miten hän tässä onnistuu. Itse löydän tästä levystä kunnianhimoisella otteella tehtyä hyvin klassispitoista kamarijazzmaista tunnelmaa, missä rytmikaksikko kuljettaa improvisoinnin suomilla vapauksilla konetta eteenpäin tavoitellen jonkinlaista luonnollista synteesiä jazzin ja klassisen musiikin rajapintojen häivyttämiseksi.

Muutamat muusikot ovat olleet Anderskoville tärkeitä uran kehityksen kannalta. Hän oli valmistelemassa sävellyksiään tätä uutta levyä varten, kun Ornette Coleman kuoli. Yksi näistä tärkeistä vaikuttajista oli Ornette Coleman ja siksi hän päätti ottaa levylle omien sävellystensä lisäksi yhden lainakappaleen ja se valikoitui Colemanin tuotannosta vuoden 1971 albumilta Science Fiction kappaleella What Reason Could I Give. Se sai myös kunniapaikan olla levyn aloitusraitana.

Kaikki muut ovatkin sitten hänen omia sävellyksiä. Levyn kahdeksasta kappaleesta löytyy monipuolinen yhdistelmä monenlaisista aineksista ja suuntauksista koostuvia merkittäviä ja puhuttelevia sävellyksiä.  (JKi)

Jacob Anderskov: piano, Karen Johanne Pedersen: viulu, Mette Brandt: alttoviulu, Ida Nørholm: sello, Peter Bruun: rummut ja muut lyömäsoittimet

Äänitys: Thomas Vang, the Village, Kööpenhamina, huhtikuun 8.-10.2016. Miksaus ja masterointi: Bjarne Hansen, elokuu 2016. Kannen graafinen suunnittelu: Yellow1.dk. Tuotanto: Jacob Anderskov, vastaavat tuottajat: Sören Friis ja Peter Littauer. Julkaistu: 26.8.2016

1. What Reason Could I Give 3:40
2. Resonance
8:07
3. 8th Avenue Tranquility
  4:30
4. Capone
  6:46
5. Alpha
  4:20
6. Impermanence II
  4:15
7. Portrait
  2:52
8. Open Society
  8:26

Kaikki kappaleet ovat Jacob Anderskovin säveltämiä paitsi What Reason Could I Give Ornette Coleman

Kokonaiskesto 42:51

Takaisin

Artikkeli luettu 173 kertaa