Jürgen Wuchner / Rudi Mahall / Jörg Fischer

Kuvat:

17.09.2016 22:06


Jürgen Wuchner / Rudi Mahall / Jörg Fischer - In Memoriam Buschi Niebergall

In Memoriam Buschi Niebergall

Sporeprint 1604-07

Sporeprint on sikäli erikoinen levy-yhtiö, että se on keskittynyt julkaisemaan vain tiettyjen saksalaispaikkakuntien muusikoiden freejazzin ja vapaan improvisoinnin alueen musiikkia. Kaikki levyt tehdään tehdastuotteena, mutta vain 200 tai 300 kappaleen painoksina. Yhtiön takana on rumpali Jörg Fischer, joka on ainakin tähän mennessä soittanut myös kaikilla yhtiön julkaisemilla levyillä.

Syynä erillisen yhtiön perustamisessa oli ensimmäisten kahden äänitteen julkaisuvaikeudet vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa. Sellaista levy-yhtiötä oli vaikea löytää, mikä olisi ollut valmis ottamaan vastaan tällaisia tyylillisesti ”sekasikiömusiikkia” sisältäviä levytyksiä, on Fischer antanut ymmärtää. Ensimmäiset levyt oli saatava julkaistua ja niin Fischer perusti oman levykustannusyhtiön ja näin sai alkunsa Sporeprint, minkä kautta on nyt julkaistu seitsemän albumia.

Tämä jo vuonna 1997 äänitetty, mutta vasta nyt keväällä 2016 julkaistu CD In Memoriam Buschi Niebergall on toistaiseksi viimeisin. Kappaleet olivat ehtineet olla yksityisessä arkistossa viitisentoista vuotta, kunnes konstrabasisti Jürgen Wuchner otti puheeksi ajatuksen julkaista nämä äänitteet hänen pitkäaikaisen basistikollegansa Buschi Niebergallin muistoksi. Tästäkin ehti kulua vielä muutama vuosi, kunnes vihdoin vanhat muistot palasivat takaisin CD-julkaisuna.

”Bassoklarinetisti Rudi Mahall soitti Wuchnerin kanssa säännöllisesti noina 1990-luvun lopun vuosina. Kun tämän nimenomaisen session äänitys tapahtui soitin itse silloin ensimmäistä kertaa yhdessä Jürgenin ja Rudin kanssa.  Huomionarvoista on lisäksi, että Jürgen teki äänityksen analogisella kaksiraitaisella ASC nauhurilla, joten siinä esiintyy muutamia äänellisiä puutteita”, kertoo Jörg Fischer levykannen esittelysanoissa. Itse en mitään erityistä kuuntelun aikana havainnut, joten tällä tuskin on mitään varsinaista merkitystä ainakaan tavalliselle kuuntelijalle.

Sporprintin julkaisemalla kahdella ensimmäisellä triolevyllä mentiin melko räjähtävällä tyylillä hieman noise -painotteisesti. Toki niissä oli toisessa kitara ja toisessa trumpetti mukana. Tällä levyllä ei juurikaan hurjastella aivan samaan tyyliin ja äänenkäyttökin pysyy vahvasti perinteisellä melodisemmalla freejazzlinjalla.

Muistan hyvin, viisikymppisiään joulukuussa viettävän, Rudi Mahallin bassoklarinetin veijarimaisen puhalluksen Keravalla 2007 Alexander Von Schlippenbachin Monk’s Casino -projektissa. Silloin mentiin monkmaisen kierosti, kursailemattomasti, osin huumoria ja itseironiaa tuntien. Tällä levyllä Mahall puhaltaa pehmeän pulskasti ja turpeasti, osin kylläkin matalan uhmakkaasti ja julmasti, mutta hän pysyy kuitenkin suureksi osaksi tahdikkaana. Tosin kolmannessa kappaleessa Mahall vetelee välillä korkeammalta melkoista rääkyntää ja kuusitoistaminuuttisessa ”nelosessa” hän intoutuu loppuvaiheessa pitkään revittelevään ulosantiin jolloin meno kiihtyy melko raivokkaaksi.

Jürgen Wuchner saa paljon tilaa basson varressa ja hän puuskuttaa monipuolisesti täydentäen hyvin Mahallin moni-ilmeistä puhallusta. Jörg Fischerin rumpujen käsittely ei aika-ajoin oikein kuulu juuri ollenkaan ja tähän on oma syynsä. Äänitysvaiheessa kuulemma rummuilla ei ollut omaa mikrofonia ja ääni jää siksi osittain muiden instrumenttien varjoon ja vajavaiseksi. Lisäksi hänellä ei ole tässä sessiossa käytössä oma rumpusetti.

Paikoin kuitenkin, kuten kolmoskappaleen ”rähinävaiheessa”, basso ja rummut työstävät maittavasti tahtia Mahallin puhallukselle. Mahallilla on tietenkin suurin osuus tämän levyn sisällöstä solistisena suorittajana. Etenkin ”nelosessa” kaikkien osuus tulee hyvin esille. Pitkähkö bassosoolo jousella tasoittaa pelin rumpujen myötävaikutuksella. Soiton aikana on muitakin vaiheita, missä basso ja rummut vaihtavat ajatuksia keskenään ja niissä rytmipari luutii tomut puhtaasti sivuun.

Hallitusti esitetyt ja improvisoinnille ominaiset kontrolloimattomat käänteet heittävät venettä äkkinäisesti laidalta toiselle, mutta trion soittajat pitävät ainekset kasassa ja tekevät erinomaista yhteistyötä.  Tällaista on improvisoitu musiikki, äkkiarvaamatonta, mutta kiehtovan mielenkiintoista. Tämän levyn soitto on mielestäni hyvin toimivaa freetä. Suosittelen kuunneltavaksi niille, jotka pitävät vapaasta ennalta suunnittelemattomasta musiikillisesta tunnelmasta.  (JKi)

Rudi Mahall: bassoklarinetti, Jürgen Wuchner: kontrabasso, Jörg Fischer: rummut.

Äänitys: Jürgen Wuchner, 24.9.1997, analogisella kaksiraita ASC-nauhurilla, Bessunger poikakoulun alakerrassa, Darmstadt, Saksa. Kannen graafinen suunnittelu: Jörg Fischer & Ulrich Phillipp, yhdessä Jürgen Fischer (ideointi), Dirk Marwedel (käsinkirjoitukset). Kuvat: Fischer: Klaus Mümpfer, Wuchner: yksityiskokoelma. Mahall: 1998 Reinhard Wissgott / Jazzinstitut Darmstadt arkisto, Buschi Niebergall: Kira Tolkmitt / Jazzinstitut Darmstadt arkisto. Julkaistu: 15.4.2016.

  1. 8:27
  2. 5:31
  3. 3:37
  4. 16:05
  5. 9:26
  6. 8:48

Kaikki kappaleet ovat vapaata improvisaatiota

Kokonaiskesto 51:58

Takaisin

Artikkeli luettu 484 kertaa