Kasper Tom & Rudi Mahall

Kuvat:

18.05.2017 10:00


Kasper Tom & Rudi Mahall: One Man's Trash Is Another Man's Treasure

One Man’s Trash Is Another Man’s Treasure

Barefoot Records BFREC050CD

Duo-konsertit ja -levyt ovat aina kova haaste mukana oleville muusikoille. Esimerkiksi pianon ja basson onnistuneita yhdistelmiä löytyy toki paljonkin, jonkin verran myös (harvinaisempia) kitaran ja basson varaan rakentuvia kaksikoita.

Mutta kun siirrytään esimerkiksi rumpujen / lyömäsoitinten ja puhaltimien varaan rakennettuihin muodostelmiin, homma meneekin monin verroin vaikeammaksi kun mukana ei ole yhtäkään harmoniasoitinta. Miten saada musiikki eläväksi ja kiinnostavaksi? Miten saada yleisö pysymään hereillä edes yhden setin alusta loppuun saakka?

Onnistuneitakin esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi maestro Max Roachilta. Parikin kappaletta. Albumit The Long March (hat Hut) tenoristi Archie Sheppin sekä Birth And Rebirth (Black Saint) eri saksofoneja ja klarinettia soittavan Anthony Braxtonin kanssa ovat suorastaan klassikkoja saksofoni(t) – rumpu -yhdistelmien joukossa. Ja hyvin toimii homma meikäläisittäinkin Mikko Innasen ja Simo Laihosen kohtalaisen tuoreella April Fools -albumilla (Eclipse Music).

Mutta että albumillinen pelkkää klarinetin luritusta ja rumpujen kolistelua… heikkohermoisimmat siirtyisivät kadun toiselle puolelle jo pelkästä ajatuksesta.

Vaan eipä mitään huolta tässä tapauksessa! Rumpali Kasper Tom ja klarinetisti Rudi Mahall ovat sellaisia alan miehiä, että yhdessä pitkään soittaneena he saavat homman toimimaan aivan mainiosti, innostavasti ja kiinnostavasti ilman pitkästymisen vaaraa.

Kaksikon soitanta on oivaltavaa ja innovatiivista, rauhallista ja melkoisen selkeistä. Hurjat revitykset tai vaikkapa virtuoottiset, supernopeat kilometrien pituiset kiemuraiset sävelryöpytykset loistavat (onneksi) poissaolollaan. Niiden tilalla kuullaan lähes jopa yksinkertaisiksi määriteltäviä sävelkuvioita tai vaikkapa lyhyitä aivan yksittäisiin pitkiin ääniin rakentuvia jaksoja. Vähemmän on enemmän – tässäkin tapauksessa.

Mahall keskittyy levyllä enemmän pääsoittimeensa bassoklarinettiinsa kuin ”tavalliseen” klarinettiin, ja soundillisesti ajatellen sekin on sinällään hyvä, jopa parempi vaihtoehto. Kasper on puolestaan herkistelevä ja hienovarainen soittaja. Sikäli mikäli nyt ylipäätään voidaan puhua ”melodisista” rumpaleista niin häntä voi sellaiseksi luonnehtia.

Kokonaisuudessaan levy ei ole liian pitkä. Vähemmän on enemmän tässäkin asiassa. Musiikin kuuntelee ihan mielellään alusta loppuun asti ilman vähäisintäkään pitkästymistä.   (TV)

 

Kasper Tom: rummut ja Rudi Mahall: klarinetit.

Äänitys ja miksaus: Anders Örbak, Århus, helmikuu 2016. Masterointi: Christian Betz, Berlin Audio, maaliskuu 2016. Design: Sven Meinild. Kansikuva: Hreinn Gudlaugsson.

1. Here We Go
2. Totart
3. Drummer Queen
4. Fruhaufsteher
5. Die Flexitarier
6. Halbes Publikum
7. An der Dunnen Grauen Odense
8. Lodz
9. Here We Go Again 

Julkaisuvuosi: 2016.

Musiikki: Kasper Tom & Rudi Mahall.

 

 

 

Takaisin

Artikkeli luettu 43 kertaa