Mats Eilertsen

Kuvat:

19.09.2016 18:39


Mats Eilertsen - Rubicon

Rubicon

ECM 2469

Norjalainen kontrabasisti Mats Eilertsen kuuluu ECM-yhtiön ”vakiokalustoon”, näin kai voisi sanoa. Hän on ollut mukana muiden muusikoiden levyillä studiosoittajana yli tusinassa julkaisussa. Tänä kesänä ilmestynellä Rubicon -levyllä hän toimii kuitenkin ensimmäistä kertaa yhtyeen johtajana esittäen omaa musiikkia ympärillään kansainvälinen kuuden soittajan ryhmä.

Toki Eilertsen on julkaissut muiden levy-yhtiöiden kautta kymmenittäin muita levytyksiä sekä omissa nimissään, mm. Hubro-yhtiön julkaisemana, että eri muusikoiden levyillä rivisoittajana. Hänet tunnetaan myös yhteistyöstä suomalaisten Alexi Tuomarilan ja Olavi Louhivuoren kanssa.

Levyn sisältö on rakennettu suureksi osaksi vuoden 2014 sävellystuotannosta, joita Eilertsenilta pyydettiin tekemään Vossajazz Festivalille. Kappaleet tuntuvat olevan luonteeltaan jazzin perusolemukseen luonnollisesti rinnastettavia ja siten turvallisen oloisia. Niistä huokuu kiinteänä osana rauhallisen vakava tunnelmallisuus mikä tulee hyvin esille kahdessa ensimmäisessä kappaleessa Canto ja pianisti Harmen Fraanjen sävellyksessä Cross The Creek, mitä voitaneen pitää lähinnä Fraanjen improvisoituna pianosooloesityksenä.

Kun saksofonistit Trygve Seim ja Eirik Hegdal astuvat peliin mukaan kappaleessa March, tulee soittoon lisää dynaamista nostetta, vaikka alakuloinen tunnelmallisuus säilyykin siistinä ja hartaana. Balky alkaa Eilertsenin pitkähköllä bassointrolla ja jatkuu keskittyneen lämminhenkisenä ja siistinä saksofonien sydäntäsärkevällä itkuisuudella ryyditettynä.

Lago alkaa Yhdysvalloista kotoisin olevan, mutta Norjaan jo 1981 kotoutuneen, Rob Waringin hellällä huopamallettien hipaisuilla vibrafonin koskettimille ja jatkuu hitaasti kulkien alkuun pääosin pianotriomaisesti, Fraanjen juoksuttaessa painokkaasti pianon koskettimia lähes soolomaisesti Eilertsenin ja Olavi Louhivuoren kompatessa tuhtia taustaa. Seimin tullessa hiljaisella puhalluksella mukaan vibrafonin ääni alkaa nousta ja saksofonin intensiivisempi puhallus yltyä. Soitto saa loppua kohden lisää polttoainetta ja muuttuu vapaamuotoisen ärhäkkääksi. Tämä oli käytännössä oikeastaanainoa kohta, missä yhtye heittäytyi hieman vapaampaan lentoon.

Yhtyeen kokonaisvaltainen äänispektri avautuu kuudennessa kappaleessa BluBlue. Thomas T Dahl kitaroineen on soittanut aika hiljalleen lähes kuulemattomasti siihen saakka, mutta tässä hänen kitarankäsittely tulee selkeämmin esille lyhyenä soolona. Hegdalin, Waringin ja Eilertsenin yhteinen kappale Wood And Water on lyhyt ”välipala”, missä henkäillään kauniin herkästi improvisoiden.

September antaa lopulta hyvin tilaa Dahlin soinnukkaalle kitarasoololle, mitä Waringin terävä vibrafonisoolo heti perään täydentää. Saksofonit soivat hienovaraisesti taustalla kappaleen lopussa muodostaen täyteläisen syvällisen lopetuksen lähestyvää syksyä ennakoiden.

Kappaleista syntyy yhtenäinen, mutta melko muuttumaton kokonaiskuva. Kappaleet etenevät varsin hitaasti, mutta ne ovat toisaalta taas melodisesti rikkaita ja hillityn kauniita. Lähtökohtaisesti levy sisältää hyvin etenevää mutkatonta kerrontaa, missä jokainen soittaja pääsee hyvin esittämään omia vahvuuksiaan. Levyllä pysytään varsin tarkasti Eilertsenin asettamissa raameissa eikä mitään erityistä tyylistä poikkeavaa irtautumista, nopeita käänteitä ja voimakkaita rytmin vaihdoksia tapahtunut.

Kokonaisuudessaan Rubicon on erinomaista jazzia, sellaista mitä kuka tahansa pystyy sulattamaan ja sisäistämään. ”Äänitimme suuren määrän materiaalia, mistä olemme yhdessä Manfred Eicherin kanssa pyrkineet valikoimaan sellaiset osio, mitkä parhaiten tuntuivat sopivan keskenään yhteen”, on Mats Eilertsen antanut ymmärtää. Live-tilanteessa yhtye varmasti kuulostaa erilaiselta. Kyseessä ei kuitenkaan ole sellainen kokoonpano, mikä esiintyisi säännöllisesti, vaan pikemminkin harvakseen poikkeuksellisesti. Ennen studioon menoa kokoonpano ehti tehdä erinäisiä keikkoja, mitkä olivat varmasti yhdentäneet soittajien ominaisuuksia ja näin vahvistaneet hyvän lopputuloksen syntymisessä.  (JKi)

Trygve Seim: tenori- ja sopraanosaksofoni, Eirik Hegdal: sopraano- ja baritonsaksofoni, klarinetti, bassoklarinetti, Thomas T Dahl: kitara, Rob Waring: marimba ja vibrafoni, Harmen Fraanje: piano, Fender Rhodes, Mats Eilertsen: kontrabasso, Olavi Louhivuori: rummut

Äänitys: Jan Erik Kongshaug, Rainbow Studio, toukokuu 2015, Oslo. Kannen Kuva: Thomas Filios. Sisäkansion kuvat: André Löyning. Kannen suunnittelu: Sascha Kleis. Tuotanto: Manfred Eicher. Julkaistu: 29.07.2016

  1. Canto  (Mats Eilertsen) 5:33
  2. Cross The Creek  (Harmen Fraanje) 2:18
  3. March  (Mats Eilertsen) 8:03
  4. Balky  (Mats Eilertsen) 6:44
  5. Lago  (Mats Eilertsen) 6:57
  6. BluBlue  (Mats Eilerstsen) 7:24
  7. Wood And Water  (Hegdal / Waring / Eilertsen) 2:03
  8. September  (Mats Eilertsen) 7:58
  9. Reminiscent  (Mats Eilertsen) 4:35
  10. Introitus (Mats Eilertsen) 2:21

Kokonaiskesto 54:31

Takaisin

Artikkeli luettu 453 kertaa