Paolo Fresu / Daniele di Bonaventura

Kuvat:

20.10.2015 11:17


Paolo Fresu-Daniele di Bonaventura: In maggiore cover

In maggiore

ECM 2412

Sokkotestissäkin kuunneltuna tämän levyn/muusikoiden alkuperämaasta ei voisi erehtyä. Tämä on niin täynnä aitoa, vääristelemätöntä ja mahdottoman alkuperäistä tunnelmaa. ”Made in Italy” soi niin kauniisti ettei tätä musiikkia voisi vääntää tai kääntää mihinkään muualle. Ja onhan asialla kaksi oman maansa mestarimuusikkoa.

Paolo Fresu,61, on tästä kaksikosta se jazzmusiikin alalla kansainvälisesti tunnetumpi pelimanni. Tämä alunperin sardinialaissyntyinen trumpetisti-flyygelitorvisti on viimeisen 30 vuoden aikana tehnyt yli 300 levytystä: mm. EMIlle, Blue Notelle ja Splasc(h) Recordsille. Lukuisista soittokumppaneista voisi mainita vaikkapa nimet Carla Bley ja Ralph Towner. Siinä skaalaa ja kaikupohjaa…

Daniele di Bonaventura ei em. jazzin alalla ole niin tunnettu kuin Fresu, mutta muissa genreissä kyllä. Klassisen koulutuksen saanut di Bonaventura, joka tässä soittaa vain bandoneonia, tiedetään ja tunnetaan myös säveltäjänä, sovittajana ja pianistina. Hän on saanut ansaitsemaansa arvostusta klassisen ja nykymusiikin tulkitsijana, kuin myös tangon, jazzin ja maailmanmusiikin saroilla. Eikä pidä unohtaa hänen työtään teatterin, elokuvan sekä tanssitaiteen parissa.

Paria pikkupoikkeusta lukuunottamatta kaikki musiikki on italialaista. Joko jomman kumman herran tai heidän yhteistyönään väännettyjä sävellyksiä. Toki muutakin italialaista löytyy, onhan mukana myös yksi Giacomo Puccinin sopraanoaaria oopperasta La Bohéme. No, eri asia sitten on voisiko tätä versiota alkuperäiseen tuotokseen yhdistää / tunnistaa.

Yksi asia mikä tästä levystä tekee niin nautittavan, on trumpetin/flyygelitorven ja bandoneonin yhdessä luoma äänimaailma. Tuo pelkistetty yhdistelmä on… aivan upea.

Tämä ei ole höttöistä ja (täysin turhaan sekä isoimmista huijauksista harhaanvedettynä) epäiltyä kuuden euron pizzaa (vai pitäisikö sekin sana vääntää pitsaksi, ettei olisi ’karmeita’ vierasperäisiä konsonantteja). Pikemminkin tämä on hienostunutta raviolia tai herkullista neljän juuston pastaa. Nam nam! Hyvän punaviinin kera ja monilajisen aterian jälkeen espresso sekä grappaa digestiiviksi. Suosittelen.

 

Paolo Fresu: trumpetti ja flyygelitorvi, Daniele di Bonaventura: bandoneon.

Äänitys: Stefano Amerio, Auditorio Stelio Molo RSI, Lugano, toukokuu 2014. Kansisuunnittelu: Sascha Kleis. Julkaisuvuosi: 2015. Tuottaja: Manfred Eicher.

01. Da Capo Cadenza (di Bonaventura) 3:01
02. Ton Kozh (Fresu) 5:36
03. O que será (Chico Buarque) / El pueblo unido jamàs serà vencido (Sergio Ortega) 6:10
04. Non ti scordar di me (Domenico Furnò / Ernesto de Curtis) 3:54
05. Sketches (Fresu / di Bonaventura) 2:39
06. Apnea (Fresu) 3:07
07. Te recuerdo Amanda (Victor Jara) 3:29
08. La mia terra (di Bonaventura) 2:27
09. Kyrie Eleison (di Bonaventura) 2:27
10. Quando men vò (Giacomo Puccini) 4:11
11. Se va la murga (Jaime Roos) 5:05
12. Calmo (Fresu) 1:57
13. In maggiore (Fresu) 2:22

Takaisin

Artikkeli luettu 506 kertaa