Spirit Of New Orleans

Kuvat:

04.12.2009 09:14


Spirit Of New Orleans Productions, SONOP 1650

 

Siitä se syttyi kuin Kent aikoinaan… tosin itse en polttanut tuota valkea-askista syöpäkäärylettä. Poltin tietämättäni kovan jazzfestivaalin, Newportin nimikkosavuketta, liekö tuosta mentholisavusta tarttui jazzkipinä. Piru vie! Ellei tartuntaa olisi tapahtunut jo vuosikymmeniä sitten, niin tämän levyn avausraidan myötä se tapahtuisi välittömästi, sillä niin imevän tuoreesti ja mukaansatempaavasti Spencer Williansin Mahogany Hall Stomp soi. Ja mikä parasta, aitoon neworleansilaiseen soundiin. Korostan sanaa aitoon, sillä tällä levyllä tuota aitoutta löytyy maestro Katja Toivolan lisäksi tietysti mieheltään, trumpetisti Leroy Jonesilta ja pianisti Mari Watanabelta, jotka kaikki asuvat Big Easyssa eli New Orleansissa. Aitoutta lisää, kun Robi De Godzinskyn Kirkkonummen äänitys on muokattu varsinaiseksi levyksi NO:n studioilla ja tuotantolaitoksilla.
Avausraidan poljentoa kuunnellessa palaa mieli hurjasti taas tuonne Mississippin suistoon. Ja vaikka kyseessä onkin pääosin suomalainen yhtye, soi juttu todella neworleansimaisesti. Siis erinomaisen tuoreella ja aidolla NO-soundilla, kuten jo aiemmin totesin. Tuon aitouden pohjustaa hienosti Leroy trumpetteineen. Ja komppi pelittää todella upeasti. Soolokierto perinteiseen tapaan Katjan pasuuna, Risto tenorisaksofoneineen, Leroy välisoittoineen, Mari pianoineen, Jussi sousafoneineen, Leroy finaaliin… Upea avaus!
Kakkosraidalla Shelton Brooksia ja lauluosuudessa Eeppi Ursin. Hetkinen, eihän tämä voi olla Eeppi… ei helkutissa, sillä hänen täytyy olla joku noita NO:n tummia, nuoria laulajattaria… mutta murre kyllä viittaa jonnekin muualle… Suomeen… se on siis Eeppi! Erinomaista. Myös orkesterilta!
Sitten on vuorossa Leroy Jonesin ilonaihe Eskolle! Siis Matilaiselle! New Orleans jazzin suomalaiselle Kummisedälle! Esko on edesauttanut mielimusiikkinsa suomalaista toteutusta valtavasti. Hän on myös ollut yhtälalla tuttu vieras New Orleansin clubeissa kuin Helsingin Storyvillessa. Esko on niitä maanhiljaisia, joka ei paljon ansioitaan tuo esiin. Siksi tämä Leroyn sävellys onkin hieno kunnianosoitus ja kiitos Eskolle! Allekirjoittanut yhtyy kumarruksiin Esko’s Delightin rytmipoljennon tahdissa… iso kiitos, Esko!
Seuraavalla raidalla pääsee Eeppi jälleen tositoimiin Ain’t Nobody’s Business If I do -bluesahtavassa biisissä. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla sormet tietokoneen näppäimistöllä pysähtyivät… aivosolut halusivat imeä sisäänsä tätä tulkintaa… sielun syvyys halusi nauttia upeasta tulkinnasta! Eeppi on todella sielukas ja pirun hyvä tulkitsija! Sanon brutaalisti kuitenkin Eepille, kuten olen sanonut kannustavasti monelle NO:n aiemmallekin naislaulajalle, että lisää whiskyä, pikkusikaareita ja elämää, niin homma paranee entisestään… Mutta kuunnelkaa ehdottomasti jo nyt kuinka Eeppi duona Palokkaan hienon kitaroinnin kanssa tunnelmoi loistokkaasti sinisävyä!
Seuraavalla raidalla Eeppi heittäytyy rytmikkääksi St. Louis Bluesin myötä. Homma kulkee edelleen nautittavan sutjaakkaana. Kuten läpi koko levyn… Hienoa Eeppi!
Vieraileva trumpetisti Leroy Jones puhaltelee varman hallittuun tyyliinsä. Makoisat improt ja laaja äänirekisteri takaavat kuuntelunautinnon läpi koko levyn. Ei siis mikään ihme, että Leroy onkin yksi New Orleansin kysytyimpiä trumpetisteja, jonka lähtökohtiin kuuluu mm. legendaarinen Dirty Dozen Brass Band. Rennon letkeän trumpetisoinnin lisäksi Leroy on erinomaisen mainio laulaja, jonka tyylinäytettä kuulemme parilla raidalla.
Spiritin toinen puhaltaja, Risto Salmi, musiikin todellinen tyylisuunta- ja kokoonpanokameleontti… loistokas saksofonisti-klarinetisti on elementissään tällä levyllä. Riston soitossa on mukana aina oma tatsinsa, sielukkuus, joka monelta hyvinkin tekniseltä soittajalta puuttuu. Olen aina ihastellut tätä Riston ominaisuutta… ihastelkaa tekin, vaikkapa tällä levyllä. Nyt soi aito syvän etelän soundi!
Epäkohteliaasti jätin viimeiseksi puhallinsektiosta Katja Toivolan, bändiliiderin, naisen, joka jo rippikouluikäisenä poltti sydämensä vanhalle NO -jazzille. Muut musiikkiopinnot ja instrumentit saivat jäädä, pasuunasta tuli hänen oma instrumenttinsa. Alkuun kaikki vähän kurtistelivat otsaansa, kun nuori tyttö puhalteli jazzorkesterissa soittopeliään. Vaan eipä kurtistele enään, sillä Katjasta on sukeutunut hieno pasunisti, joka on asunut jo vuosikaudet New Orleansissa imemässä oppia tyylisuunnan vanhoilta ja nykyisilta taitureilta. Ja se kuuluu. Hienoa Katja!
Pysytään orkesterin naiskategoriassa, jota edustaa vierailija, rytmikkään räväkkä pianisti Mari Watanabe. Tietysti New Orleansista, jossa tämä Tokiossa syntynyt japanitar on vaikuttanut vuodesta 1986. Hänen sormissaan on oiva taito luoda aitoa, aistikasta NO -musiikkia. Hän onkin ollut kysytty vieras useissa syvän etelän musiikkisulaton huippubändeissä. Nyt myös tällä Spirit of New Orleansin hienolla albumilla.
Loistokasta osaamisen sarjaa jatkaa myös kitaristi Jarkko Palokas… ”maan hiljaisia”, sillä tämä kolme vuotta Berkleessä opiskellut virtuoosi ei ole monellekaan jazzarille jokapäiväinen tuttu. Valitettavasti, sillä hänen soittonsa on ihailtavan perinteitä kunnioittavaa, mutta silti ennakkoluulotonta ja uusia ideoita sisältävää. Josko Jarkko loistaa tällä levyllä muiden mukana, on hänen repertuaarissaan Salmen tapaan laaja kirjo jazzin ja musiikin eri tyylisuuntia.
Loput kaksi ”pelimannia” edustavat Suomen raskasta eli puolustusvoimia toimien sen ammattimuusikoina. Sousafonisti on Panssarisoittokunnan Jussi Harju ja rumpali Kaartin soittokunnan Thomas Rönnholm, musiikin timanttisia ammattilaisia kumpikin. Molemmat ovat myös pitkän linjan NO -soittajia, soittimissaan tyylisuunnan Suomen ykkösiä. Heillä on soitossaan, niin komppina kuin sooloissakin ihasteltavan aito Missisippin suistomaan poljento ja soundi.
Tämän aidon New Orleansilaisen… eikun suomalais-neworleansilaisen bändin kappalevalikoima on tällä levyllä herkullinen sillä usean traditionaalisen kappaleen lisäksi se koostuu vanhojen mestareiden tunnetuista biiseistä. Siksipä kokonaisuus maistuu erinomaisen hienon, tuoreen soitannon myötä tosi hyvältä. Todellakin niin hyvältä, että mielessä syttyi melkoinen tunnepalo ja mieliteko jälleen tuonne Big Easyyn. Sen ainutlaatuiseen musiikkiatmosfääriin. Siihen johonkin, jota ei voi sanoin kuvata… se täytyy tuntea… nähdä, kuulla, haistaa, maistaa…
Ostakaa tämä levy, mikäli haluatte päästä samaan upeaan New Orleans -nirvanaan kuin allekirjoittanut!

That’s the life in New Orleans… (OR)

 

SPIRIT OF NEW ORLEANS

Katja Toivola trombone, Risto Salmi saxophones & clarinet, Jarkko Palokas guitar, Jussi Harju sousaphone, Thomas Rönnholm drums

SPECIAL GUESTS

Eeppi Ursin vocals, Leroy Jones trumpet & vocals, Mari Watanabe piano


  1. Mahogany Hall Stomp – 4:04 Spencer Williams
  2. Darktown Strutter’s Ball – 4:46 Shelton Brooks
  3. Esko’s Delight – 3:35 Leroy Jones
  4. Ain’t Nobody’s Business If I Do – 5:05 Porter Grainger, Everett Robbins
  5. St. Louis Blues – 8:27 W.C Handy
  6. Careless Love – 6:30 Traditional
  7. On The Sunny Side Of The Street – 3:12 Jimmy McHugh
  8. Old Rugged Cross – 4:09 Traditional
  9. Bourbon Street Parade – 6:56 Paul Barbarin
  10. Amazing Grace – 5:19 Traditional
  11. Just A Closer Walk With Thee – 7:12 Traditional
  12. St. James Infirmary – 5:14 Traditional
  13. That’s A Plenty – 5:30 Lew Pollack

 

Total time 70:33

 

Recorded by Robert de Godzinsky at SoundTeam Godzinsky Studio, Kirkkonummi, June 15 and 16, 2009

Mixed by Tim Stambaugh at Word Of Mouth Studio, New Orleans

Mastered by David Farrell
Produced by Katja Toivola and Leroy Jones

Executive producer Esko Matilainen

 

(C) & (P) 2009 Spirit Of New Orleans Productions

 

 

 

Takaisin

Artikkeli luettu 1060 kertaa