Teddy’s West Coasters

Kuvat:

22.09.2015 09:04


Teddy's West Coasters: Volume 1

Volume 1

KHY Suomen Musiikki Oy, KHYCD070

Rumpali, säveltäjä ja tuottaja Teppo Mäkysen (aka Teddy Rok) luotsaama Teddy’s West Coasters – oktettikokoonpano saa keskeisen inspiraationsa Yhdysvaltain länsirannikon jazzista. Teddy’s West Coastersin soittoa sävyttävät yhtyeen kehittynyt harmonian taju ja solistien hienovarainen, ajoittain jopa sofistikoitunut dialogi. Sävellysten laajasti varioiva tyyliskaala kertoo Mäkysen omasta, laaja-alaisesta musiikillisesta visiosta, ja samalla traditioon paneutumisesta. Nimekäs oktetti on mallikelpoinen instrumentti säveltäjälle ja bändiliiderille, joka haluaa kertoa musiikillisia tarinoita kappaleissaan. Kaksiosaisen levykokonaisuuden ensimmäinen osa julkaistiin Pori Jazzin yhteydessä.

Teddy’s West Coastersin musiikillinen idea kytkeytyy Teddylle läheiseen, 1940- ja 60-lukujen Yhdysvaltain länsirannikon jazzperinteeseen. West Coast Jazz kehittyi Los Angelesin alueella, samoihin aikoihin kun Hard Bop -suuntaus kehittyi New Yorkissa. Cool Jazzin kytketty suuntaus oli Hard Bopiin verrattuna hillitympi, vähemmän aggressiivinen ja tyylin feature-piirteenä voisi pitää tarkkaan ajateltuja sovituksia ja sävelletyn melodia-aineksen huomattavaa määrää.

West Coast Jazzin tunnusmerkkeihin kuuluvat irtonainen svengi, suuri sävelmällisyys ja sävellyksille hengitystilaa suova instrumentaatio. ”West Coast” on hyvin kiehtova perinnäistapa ja samalla uusvanha tyyli tehdä jazzia. Jotkut jazzkriitikot suotta väheksyivät tyylisuuntaa, pitäen sitä teennäisenä tai ”kuivana” (tämän adjektiivin kuulee usein). Perusasetelma, bändien suurin osa muusikoista valkoihoisia, lienee vaikuttanut ennakkokäsityksiin, joita on jälkikäteen enää lähes mahdotonta muuttaa. Tyylilajilla oli kuitenkin myös omat afroamerikkalaiset edustajansa.

Nyt siis on kyse perinteen modernista tulkinnasta. Teddy’s West Coastersin ideana on juurtua länsirannikon sointikuvaan, ja perinnettä käsitellään omissakin sävellyksissä nykyajasta lähtien, tuorein mielin. Ajallemme tarpeellista ”käsityöläisajatusta” on myös haluttu heijastella. Tuotos on raikas, soundit kirkkaita ja tekee kuulijalle väkisinkin hyvän mielen.

West Coeaster’ien levylle lainakappaleita on poimittu Bud Shankin, Sy Oliverin ja Harry Warrenin antologiasta, mutta myös George Gershwinilta, jota tietenkään ei ole pitäminen ”tyylipuhtaana West Coast –säveltäjänä” (mitä sellainen sitten onkin). Sovitukset ovat kuitenkin tyylinmukaisia, myös Mäkysen omien sävellysten henki on hyvin tavoittanut länsirannikon tyylisuuntauksen peruselementit. Niin myös toteutus; muusikot soittavat kuin eivät ikinä olisi muuta tyyliä soittaneetkaan.

Teddy on koonnut iskukykyisen yhtyeen toteuttamaan musiikillisia ajatuksiaan. Sekä sävellyksellinen että sovituksellinen taitavuus tuovat paljon uutta väriä perinteeseen tukeutuvan muotokielen kautta toteutettuun musiikkiin. Vasta muutamia esiintymisiä tehnyt Teddy’s West Coasters on pantu kokoon kotimaisen jazzin kärkinimistä; saksofonisti Jukka Perko, trumpetistit Mikko Karjalainen ja Jukka Eskola sekä basisti Antti Lötjönen. Teddylle siis tuttuja soittokumppaneita, mutta niinhän hänelle ovat tuttuja jo lähes kaikki nykyjazzin pintasoittajat. Baritonisaksofonisti Ville Vannemaa tuo keitokseen muhkeita Gerry Mulligan-mausteita, ja hän on myös sovittanut yhden kappaleen. Pasunisti Kasperi Sarikoskella on tärkeä rooli kokonaissoundissa, ja kokoonpanossa on, hieman ehkä tyylin valtavirrasta poiketen, myös tuuba (Miika Jämsä).

Kuusi uutta kappaletta Volume 1 -levylle säveltänyt Teddy saa pienehkön yhtyeensä instrumentaatiosta paljon harmonioita aikaan, apuna on sovitustyössä ollut myös säveltäjä/sovittaja Jussi Lampela. Huippuidyllinen, pohdiskeleva The Awakening (Bud Shank) on yksi levyn kristalleista, jonka tunnelman Vannemaan ja Sarikosken upeat soolot huipentavat. Bändin harmoniat soivat tässä myös vahvoina.

-Jokaisella musiikkityylillä on historiansa, eikä siitä ammentaminen tee mielestäni musiikista automaattisesti ”retroa”. Olen erittäin iloinen voidessani esitellä tämän lahjakkaan yhtyeen yleisölle nyt peräti kahden uuden levyn myötä, Teddy sanoo.

Huippuviulisti Stephane Grappelli sanoi joskus, että jos kappaleen aloittaa ja lopettaa hyvin, niin keskiosa järjestyy itsestään. Sama ehkä pätee albumeihinkin; West Coasters aloittaa hyvin (Gershwinin Love Is Here to Stay), keskiosa on erinomainen – mutta loppu hieman ontuu.

Teddyn varsinainen soolonumero lähes puolituntinen Drums, For Example, joka ei sisällä melodiaosioita. Studiossa levytetty rumpusoolo on aina jonkin verran yksitotinen – jopa niin svengaavalla ”Paul Motian-tyylin” mestarilla kuin Teddy. Tilanne on tietenkin livenä kokonaan toinen. Saddlebred  onnistuu paremmin pitämään kuulijan mielenkiinnon vireillä. For Dancers Only lähestyy soinniltaan mainiosti jo big band-soundia.

Teddy ei kaipaa tuplasatsia, perusrumpuarsenaalilla syntyy jo pieniä ihmeitä. Those Summer Days sisältää myös napakan rumpusoolon, ja Culver Loop-raidan pitkähkö kontrabasso/rummut -duettojammailu on kerrassaan nautinnollista. Teddyn oma Dark Horns tulee pitkässä introssaan ehkä ulos tyylilajista, mutta palaa siihen teeman myötä. Tällaisesta herkuttelusta jengi putoaa klubikeikoilla takuuvarmasti.

Levyn päättävä, minuutin mittainen Saviour (”Vapahtaja”) on hieman päälle liimatun tuntuinen puhallinnumero, joka ei erityisemmin hengitä länsirannikon ilmaa; lupaavan alun jälkeen meno herkeää, ja loppuu pian kokonaan. Mutta niinhän se Daavidin poikakin poistui, kesken juoksun – ja kahdeksan edeltävää biisiä ovat sitten täyttä asiaa, ja levyn nimi antaa odottaa sille jatkoa. Muita West Coast -pioneereja olivat mm. Gerry Mulligan, Chet Baker, Jimmy Giuffre ja tietenkin Dave Brubeck. Ehkä heitä kuullaan Volume kakkosella, kuin myös suuntauksen afroamerikkalaisia edustajia, kuten Chico Hamilton tai Hampton Hawes.

Rotukysymys ei jazzissa enää kuulu tähän aikaan, ja monia West Coast Jazz -levytyksiä on uudelleenjulkaistu maailmallakin. Hienoa, että myös Suomessa ollaan kuvassa mukana – nuorten miesten ansiosta, jotka eivät ole eläneet tuota aikaa itse, mutta pääsevät vaivatta sen henkeen sisään. Teddy’s West Coasters: Volume 1

 

Teppo Mäkynen, rummut; Jukka Perko, alttosaksofoni, klarinetti; Ville Vannemaa, baritonisaksofoni; Jukka Eskola, trumpetti, flyygelitorvi; Mikko Karjalainen, trumpetti, flyygelitorvi; Kasperi Sarikoski, pasuuna; Miika Jämsä, tuuba; Antti Lötjönen, basso

01. Love Is Here to Stay (G. Gershwin) 3:44
02. Those Summer Days (T. Mäkynen) 5:23
03. Culver Loop (part 1) (T. Mäkynen) 3:03
04. The More I See You (H. Warren) 5:08
05. The Awakening (B. Shank) 6:27
06. Dark Horns (T. Mäkynen) 1:48
07. Saddlebred (T. Mäkynen) 4:34
08. For Dancers Only (S. Oliver) 8:43
 09. Drums, For Example (13 Impulsive Short Stories and Poems in Rhythm)* (T. Mäkynen) 24:15
10. Saviour (Transition)* (T. Mäkynen) 1:11

Kappaleet 9. ja 10. vain CD-versiossa ja LP:n mukana tulevalla bonus-CD:llä

Sovitukset: Jussi Lampela (kappaleet 1. 2. 4. ja 8.), Ville Vannemaa (5.)

 

 

 

Takaisin

Artikkeli luettu 1281 kertaa

Translate »