Verde

Kuvat:

11.02.2017 18:05


Verde: Otto

Otto

Verde-015

Joukko miehiä on kokoontunut Otto Donnerin huvilalle meren äärelle Jomalaan. Ensimmäinen ilta on vierähtänyt äänityskaluston kasaamiseen, toisena päivänä tupa on täynnä erilaisia soittimia, joita kukin voi halutessaan käyttää milloin tahansa. Ensimmäinen sessio oli niin innostava, että jatkoa seurasi: kaikkiaan kolme sessiota neljänä vuonna (kesänä?).

Meri on läsnä ja lähellä. Albumin alkutahtien aika täyttyy meren aaltojen rauhoittavista äänistä. Lokkien ääntely sen sijaan… no jaa, sekin on olennainen osa merimaiseman ääniarkkitehtuuria. Meri ja olennaisesti siihen liittyvä purjehdus (mikäänhän ei ole niin tärkeää) ovat läsnä muutenkin, esimerkiksi jälkikäteen keksittyjen kappaleiden nimissä: Kryssata, Vantti, Hiivata

Mukana sekalaisten ja mitä eriskummallisimpien – toki myös ihan tavanomaistenkin – soittimien  keskellä häärii kahdeksan miestä: Otto Donner: mm. piano, trumpetti ja laulu, Mika Rintala, Rauno Nieminen, Esa Santonen, Janne Tuomi, Tapani Varis, Jyrki Laiho ja Seppo Istukaissaari: sekalaisia akustisia ja elektronisia soittimia epämääräisessä järjestyksessä. Valinta on vapaa. Soittimesta toiseen on lupa siirtyä milloin vaan. Myös jonkinlaista laulun tapaista tulkintaa löytyy (Klyyvari).

Kyllähän soitinarsenaali enimmäkseen koostuu akustisista soittimista: sekä perinnesoittimista että tavanomaisemmista instrumenteista. Kun mukana ovat mm. jouhikon ja kanteleensoiton erikoismies Rauno Nieminen, munnaharppuspesialisti Tapani Varis ja erilaisten (ja ehkä myös eriskummallisten?) soittimien rakentaja Mika Rintala, niin arvaahan tuon. Lyömäsoittimet ovat vahvasti mukana soundikokonaisuuden rakentamisessa, samoin myös tuikitavalliset piano ja basso.

Projekti lähti liikkeelle Mika Rintalan ja Donnerin aikaisemman yhteistyön innoittamana. Levyä on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa: neljän vuoden aikana äänitysten parissa, jälkitöitä studiossa kuutena vuotena. No, mikäs tässä, eihän tässä mitään kiirettä ole, valmiissa maailmassa.

Kauniin ja herkkätunnelmaisen Vantin soitinten taustakuorona kuullaan merilintuja. Luuvartti on puolestaan pitkä, yli 15-minuuttinen kappale, joka käynnistyy rauhallisesti pitkällä pianon ja basson duettona. Lopulta levy päättyy kuten alkoikin: meren laineiden rauhoittaviin ääniin.

Levy-yhtiö on määritellyt Otto -levyn musiikkia sanoilla elektro – jazz – non-music sekä ambient – Musique Concrète – avantgarde jazz. Asian voi kuitenkin yksinkertaisemminkin kuitata ja tiivistää: tietyssä mielessä kyseessä on ajatonta musiikin / tajunnan virtaa. Sopii myös lapsille (ehkä aivan erityisesti heille) ja lapsenmielisille sekä kaikille ennakkoluulottomille ja kaikelle avoimille kuuntelijoille. (TV)

 

Äänitys: Mika Rintala, Jomalvik, 2010-2013. Miksaus ja masterointi: Cat Eyes Studio, Nokia, 2010-2015. Valokuvat: Mika Rintala. Kansidesign: Jere Laiho. Julkaisuaika: kesäkuu 2016. Tuottaja: Mika Rintala, Verdeaudio.

01. Kryssata (7:11)
02. Kruununmöljä (3:27)
03. Spriitanko (5:28)
04. Takilas (4:10)
05. Klyyvari (6:52)
06. Hunsvotti (6:58)
07. Vantti (4:17)
08. Knaapi (2:23)
09. Luuvartti (15:16)
10. Hiivata (7:06)
11. Liikki (5:35)

Musiikki: kollektiivista improvisointia.

Takaisin

Artikkeli luettu 714 kertaa